Jo 1970-luvun alussa markkinoille tullut klotsapiini on edelleen tehokkain antipsykootti, erityisesti skitsofrenian positiivisiin oireisiin. Sen on kuitenkin havaittu heikentävän immuunijärjestelmää ja altistavan potilaita keuhkokuumeelle. Tuoreen tutkimuksen mukaan klotsapiinia käyttävät skitsofreniapotilaat näyttävät olevan muita alttiimpia sairastumaan koronainfektioon.
Brittiläinen tutkimusryhmä selvitti asiaa takautuvassa, ajanjaksoon 1.12.2019–18.5.2020 sijoittuvassa rekisteritutkimuksessa. Aineiston muodostivat 6 309 lontoolaista skitsofreniapotilasta, joista 1 282 käytti klotsapiinia ja 5 027 jotakin muuta antipsykoottia. Mahdollisina sekoittavina tekijöinä kartoitettiin potilaiden etninen tausta, sukupuoli, ikä, tupakointi, painoindeksi ja psykiatrinen sairaalahoito.
COVID-19-positiivisista potilaista 41 % ja negatiivisista potilaista 20 % käytti klotsapiinia. Coxin regressioanalyysissä klotsapiinia käyttävien potilaiden riskitiheyssuhde koronainfektioon oli 2,62. Kun analyysiin otettiin mukaan ikä, etninen tausta ja sukupuoli, riskitiheyssuhde nousi tasolle 3,06 (2,01–4,67). Kun analyysiin lisättiin vielä psykiatrisen sairaalahoidon käyttö, tupakointi ja painoindeksi, riskitiheyssuhde pieneni, mutta oli edelleen 1,76.
Tutkimuksen vahvuutena on sairaalahoidon käytön, tupakoinnin ja ylipainon ottaminen huomioon mahdollisina sekoittavina tekijöinä. Suurin heikkous on koronapositiivisten potilaiden pienehkö määrä.
Osa lisääntyneestä riskistä selittyi klotsapiinia käyttävien potilaiden muita yleisemmällä sairaalahoidolla, tupakoinnilla ja ylipainolla, mutta näiden huomioimisen jälkeenkin klotsapiini jäi itsenäiseksi riskitekijäksi. Koska klotsapiinin käyttöön liittyy agranulosytoosin vaara, potilaat on jo ennen korona-aikaa ohjattu aina laboratoriotutkimuksiin infektio-oireiden ilmaannuttua. Pandemiatilanteessa tästä on etua: klotsapiinia käyttävien potilaiden koronainfektiot todennäköisesti havaitaan aikaisessa vaiheessa. Psykiatrisilla kuntoutusosastoilla tehokas suojautuminen koronatartunnoilta on tärkeää.
Govind R, de Freitas DF, Pritchard M ym. Clozapine treatment and risk of COVID-19 infection: retrospective cohort study. Br J Psychiatry, verkossa ensin 27.7.2020, doi: 10.1192/bjp.2020.151.
Tero Taiminen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 40/2020.
