Kiusaamisen uhriksi joutuminen on ennustaa huonompaa mielenterveyttä, mutta vaikutus heikkenee, jos kiusaamiskokemukset vähenevät.
Tutkimuksessa 13 912 tutkittavalta kysyttiin kiusaamiskokemuksista, masennusoireista, itsetunnosta, kehonkuvasta ja tyytyväisyydestä elämään 11 ja 14 vuoden iässä. Nuoret jaoteltiin ryhmiin sen perusteella, joutuivatko he ikätoverien (23 %) vai sisarusten (48 %) kiusaamisen kohteiksi ja pysyikö kiusaamisen määrä aikapisteissä tasaisen runsaana (4–16 %), lisääntyikö (7–9 %) vai vähenikö se (12–23 %). Oireita verrattiin niiden lasten ja nuorten oireisiin, joilla ei ollut kiusaamiskokemuksia. Ikätoverien kiusaamiselta säästyi 77 % ja sisarusten 44 % tutkituista.
Mielenterveysoireiden määrä lisääntyi koko tutkimusryhmässä mittauspisteiden välillä. Eniten mielenterveyden heikkenemistä kokivat nuoret, joiden kiusaaminen oli jatkuvaa ja runsasta tai lisääntyi mittauspisteiden välillä. Vähenevän kiusaamisen kohteilla oireet olivat vähäisempiä, mutta niitä oli silti enemmän oireita kuin nuorilla joita ei kiusattu. Ikätoverien kiusaamisen kohteeksi joutuminen oli merkittävämpi psyykkinen riskitekijä kuin sisarusten kiusaamisen kohteeksi joutuminen.
Tutkijoiden mukaan tulos alleviivaa kiusaamisen ehkäisyn ja interventio-ohjelmien merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja niiden käyttöönoton tärkeyttä kaikissa kouluissa. Tämän tutkimuksen perusteella myös sisaruksen kiusaamisen kohteeksi joutuminen on mielenterveydelle haitallista.
Sharpe H, Fink E, Duffy F, Patalay P. Changes in peer and sibling victimization in early adolescence: longitudinal associations with multiple indices of mental health in a prospective birth cohort study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2022;31:737–46. https://doi.org/10.1007/s00787-020-01708-z
Riikka Riihonen
Kirsi Kakko
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
