Tuoreiden lukujen mukaan kirurgisille aloille on luvassa neljänneksen lisäys lääkärimääriin. Kuntoutukseen osallistuvien fysiatrien määrä sen sijaan vähenee.
Voiko kirurgien määrän kasvu aiheuttaa sen, että hoitolinjaksi valitaan useammin leikkaus, vaikka se ei olisi muuten ensisijainen vaihtoehto, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila?
– Kyllä se voi vaikuttaa.
Halilan mukaan tilanne herättää hiukan huolta ja vaatii seurantaa. Kovin suurena hän ei vaaraa kuitenkaan pidä.
– Hyvä kirurgi osaa myös olla leikkaamatta.
Halila huomauttaa myös, että kirurgien tarvekin lisääntyy. Väestön vanhetessa esimerkiksi ortopedeille ja urologeille on luvassa paljon töitä joka tapauksessa.
Myös sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Teppo Heikkilä arvioi, että lääkärimäärät voivat ohjata hoitokäytäntöjä. Se ei välttämättä tarkoita, ettei hoidettaisi parhaalla keinolla.
– Monissa tapauksissa samaa vaivaa voi hoitaa monella tavalla. Jos kirurgeja riittää, toki useammin saatetaan valita operatiivinen linja.
Kuntoutusta ei pidä laiminlyödä
Itä-Suomen yliopiston terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlonen ei ole kovin huolissaan siitä, että kirurgien määrä vaikuttaisi hoitolinjoihin.
– Luulen, että ensisijaisesti kirurgien määrän kasvulla voi olla positiivisia seurauksia. Ihmiset pääsevät nopeammin tarvitsemiinsa leikkauksiin ja hoitojonot lyhenevät.
Fysiatrien väheneminen sen sijaan herättää huolta. Vohlonen muistuttaa, että hoitotakuulain tullessa voimaan leikkauksiin panostettiin, mutta kuntoutus jäi vähemmälle.
– Leikkausten hyöty voi mitätöityä, jos kuntoutuksesta ei pidetä huolta.
Kirjoittanut:
Hertta Vierula
Kuva:
Panthermedia
