Ihmistoiminnasta syntyville jätevesipäästöille on ominaista, että ne sijoittuvat alueille, joilla esiintyy myös ravinnepäästöjen aiheuttamaa rehevöitymistä. Rehevöitymisen seurauksena vesistöissä esiintyy yleisesti hypoksiaa eli vähähappisuutta, mutta hypoksian ja kemikaalipäästöjen yhteisvaikutuksia kaloille on tutkittu varsin vähän.
Turun ja Hampurin yliopistojen tutkijat selvittivät tutkimuksessaan mekanismeja, joilla diklofenaakki, jota käytetään muun muassa kipugeeleissä, vaikuttaa kalojen entsyymitoimintaan sekä normaalissa happipitoisuudessa että hypoksian aikana.
Tutkija Jenni Prokkolan mukaan kasvava huolestuneisuus diklofenaakin ympäristövaikutuksista näyttäisi olevan perusteltua, sillä aine saattaa heikentää kalojen sopeutumista rehevöityneisiin ympäristöihin. Vaikutus perustuu ainakin aerobiseen aineenvaihduntaan osallistuvan entsyymin toimintaa sekä vuorokausirytmejä säätelevien geenien luentaa.
– Vuorokausirytmien merkitys ihmisen ja nisäkäsmallilajien toiminnassa tunnetaan jo hyvin, kun taas ympäristön stressitekijöiden vaikutuksia luonnon populaatioiden vuorokausirytmeihin ei vielä tunneta. Tutkijoina toivomme tulosten lisäävän kiinnostusta ympäristömuutosten ja biologisten rytmien vuorovaikutusten tutkimukseen, Prokkola sanoo.
Lähde:
Turun yliopisto
Jenni M. Prokkola, Mikko Nikinmaa, Pedro Lubiana, Mirella Kanerva, R. J. Scott McCairns, Miriam Götting: Hypoxia and the pharmaceutical diclofenac influence the circadian responses of three-spined stickleback. Aquatic Toxicology 158 (2015) 116124.
Kuva:
Panthermedia
