Suomessakin on viime vuosina siirrytty akillesjänteen repeämän hoidossa kirurgiasta kipsi-immobilisaatioon. Syynä tähän ovat olleet pääasiassa vaikeat haavakomplikaatiot leikkauksen jälkeen. Useimmin konservatiivinen hoito toteutetaan 3 + 3 tai 4 + 4 viikon umpikipsillä. Nyt on tästäkin ”oikaistu” sallimalla nilkkanivelen pieni liike ja jalan varaus funktionaalisen lastahoidon aikana.
Yhteensä 540 englantilaista potilasta, joilla oli tuore akillesjänteen repeämä, satunnaistettiin joko jäykkään kipsihoitoon tai toiminnalliseen lastahoitoon 8 viikon ajaksi. Potilaiden keski-ikä oli 49 vuota, 79 % oli miehiä ja heitä hoidettiin 39 sairaalassa. Potilaita seurattiin 9 kuukauden ajan hoidon jälkeen ja tulosmuuttujana oli uusintarepeämä.
Uusintarepeämiä sattui saman verran molemmissa ryhmissä, 5 % ja 6 %. Myöskään potilaiden subjektiivisessa paranemisessa ei ollut eroja. Hoito maksoi molemmissa ryhmissä hieman yli 1 000 puntaa.
Toiminnallinen lastahoito (irrotettava tarralasta, alussa kantakorotus ekvinukseen) salli raajan varauksen ja näin ollen kävelyn hoidon aikana. Se oli yhtä tehokas jännevamman hoidossa kuin nilkan jäykistävä kipsaus ja myös potilasystävällisempi sallien jalan pesun – miksi emme siis Suomessakin siirtyisi tähän potilaalle miellyttävään hoitoon?
Costa ML ym. Plaster cast versus functional brace for non-surgical treatment of Achilles tendon rupture (UKSTAR): a multicentre randomised controlled trial and economic evaluation. Lancet 2020;395:441–8.
Hannu Paajanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 17-18/2020.
