Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat jo vuosia aiheuttaneet huolta tutkijoissa. Nyt kiinalaiset tutkijat ovat tunnistaneet mekanismin, joka voi siirtää bakteerilta toiselle vastustuskykyä antibiootille nimeltä kolistiini.
Lancetissa julkaistun tutkimuksen mukaan Escherichia colibakteeria, jolla on plasmidivälitteinen MCR-1-resistenssigeeni, löydettiin Kiinassa eläimistä, elintarvikkeista ja potilaista.
Eviran elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikön johtaja, professori Anna-Liisa Myllyniemen mukaan tutkimustulos on erittäin huolestuttava ja antaa aihetta maailmanlaajuiseen pohdintaan siitä, pitäisikö kolistiinin käyttö eläinten lääkinnässä kieltää kokonaan. Kolistiinia käytetään eläinten sairauksien hoitoon ja Euroopan ulkopuolella tuotantoeläinten kasvun edistämiseen. Suomessa sitä ei tuotantoeläimille käytetä.
– Suomessa eläinten hallittua mikrobilääkkeiden käyttöä tulee jatkaa ja edelleen tehostaa. Meilläkin tulee pyrkiä kaikin keinoin tautien ennaltaehkäisyn tehostamiseen, jotta lääkitystarve olisi mahdollisimman vähäinen, hän sanoo.
Myllyniemen mukaan resistentit bakteerit voivat levitä monia reittejä: ihmisestä toiseen, eläimestä ihmisiin, ihmisistä eläimiin ja ympäristön ja elintarvikkeiden välityksellä.
– Esimerkiksi hyvä keittiö- ja elintarvikehygienia on tärkeää myös resistenttien bakteerien leviämisen ehkäisyssä, hän toteaa.
Kolistiinin merkitys Suomen sairaanhoidossa
HYKS:n Infektiosairauksien klinikanosaston ylilääkäri Veli-Jukka Anttila kertoo, ettei ole joutunut käyttämään kolistiinia viime vuosina potilaiden hoidossa. Hänen mukaansa kolistiini on vanha bakteerilääke, jonka teho ei gram-negatiivisissa infektioissa ole kovin hyvä. Lisäksi lääke on munuaistoksinen.
– Jonkin verran sitä menee lähinnä hankalille monisairaille tehopotilaille tai sellaisille, jotka ovat siirtyneet tai siirretty Etelä-Euroopan sairaaloista mukanaan moniresistentti bakteeri. Käsittääkseni juuri viime aikoina kolistiinia on käytetty HUS-piirissä erityisen vähän. Oma tuntuma on kolistiinista ollut vakavien infektioiden hoidossa se, että lääke vastaa teholtaan aminoglykosideja (tobramysiini, gentamysiini, amikasiini), mikä tarkoittaa käytännössä, että lääke ei oikein yksin riitä vakavasti sairaan potilaan infektioiden hoitoon.
Anttila kehuu Suomalaisen eläinlääkinnän kontrolloitua mikrobilääkkeiden käyttöä.
– Näin joulun alla kotimainen kinkku sisältää todennäköisemmin vähemmän resistenttejä mikrobeja, kuin tehomaataloudessa tuotetut ulkomaiset kinkut. Siitä on kiittäminen Suomen eläinlääkintäviranomaisia, hän sanoo.
Lähde:
The Lancet
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
