Maratoonarin riski ylikuormittua, eli sairastua niin sanottuun ylikuntoon, on suurin keväällä, kun valmistaudutaan kesän kilpailuihin ja harjoittelu lisääntyy. Tällöin harjoittelu muuttuu intensiivisemmäksi ja saattaa kokonaisuutena tulla raskaammaksi.
Maratoonarin ylikuormittumistila johtuu liiallisesta harjoittelusta sekä liian vähäisestä levosta ja palauttavista tekijöistä. Keho käy ikään kuin ylikierroksilla eikä palaudu.
Ylikuormitustilan tunnistaminen lääkärin vastaanotolla voi olla vaikeaa. Oireet, kuten väsymys, ruokahaluttomuus, unettomuus, päänsärky, suorituskyvyn aleneminen, lihaskivut tai sydämen tykytys voivat liittyä myös moneen muuhun tilaan, esimerkiksi burnoutiin.
– Jos saa tällaisia oireyhdistelmiä ilman, että on liikunnan aktiiviharrastaja, ei voida puhua liikkujan ylikuormitustilasta. Ylikuormitustilassa olennaista on liiallinen fyysinen kuormitus, sanoo ylilääkäri Arja Uusitalo Helsingin urheilulääkäriasemalta.
Liikkujan ja urheilijan ylikuormitustila koskettaa myös muita kestävyysurheilijoita. Sen sijaan muutaman kerran viikossa kevyttä liikuntaa harrastavan kohdalla ei voida puhua liikkujan ylikuormitustilasta.
Taustatekijät esiin
Jos epäilee ylikuormitustilaa, pitää selvittää, mitä taustatekijöitä potilaalla voi olla. Yleensä liikkuja on aloittanut uuden kuntoilumuodon, lisännyt harjoittelua tai muuttanut muulla tavoin treeniohjelmaansa.
Ylikunnon taustalla on yleensä myös muita tekijöitä kuin pelkkä fyysinen kuormitus.
– Elämän muut stressitekijät vaikuttavat riskiin sairastua. Miten kiireinen on, tekeekö täyttä kiireistä työpäivää, onko paljon perhevelvoitteita, saako tarpeeksi unta, onko elämä suorittamista ja täydellisyyden tavoittelua, luettelee Uusitalo.
Aiemmin ajateltiin pelkästään harjoituksen laatua ja määrää. Nykyään osataan katsotaan enemmän kokonaisuutta.
– Toinen ylikuormittuu tietyillä harjoitusmäärillä ja toinen ei.
Lisäksi vastaanotolla pitää haarukoida, onko taustalla esimerkiksi anemiaa, mikä on tyypillistä maratoonareilla ja muilla kestävyysurheilua harrastavilla, tai ravitsemuksellista häiriötä kuten liian vähäinen energian saanti ja sen aiheuttamat terveyshäiriöt, piilevä astma tai aiemmin sairastettu infektio.
Jos potilaalla on sydänperäisiä oireita, kuten sydämentykytystä tai rytmihäiriötä muistuttavia oireita, tulee ottaa sydänfilmi, jotta voi pois sulkea esimerkiksi sydänlihaksen tulehduksen.
Ei ”ihmepilleriä”
Löydökset ohjaavat hoitoa.
– Ihmepilleriä ylikuormittumisen hoitoon ei ole, sanoo Uusitalo.
Jos liikkuja kärsii masennusoireista, masennusta tulee hoitaa. Jos taas on anemiaa, siihen annetaan rautalisä tai jos astmaa niin astmalääke. Niiden hoito ei kuitenkaan hoida ylikuormittumista, vaan lisäksi tulee pitää treenivapaata ja antaa palautumiselle aikaa.
Lievissä tapauksissa riittää kahdesta neljään viikkoa, mutta jos tilanne on jo päässyt pahaksi, tarvitaan pidempi tauko normaaleista fyysisistä harjoitteista.
– Tilanne on periaatteessa samanlainen kuin huono aerobinen fyysinen kunto, mutta itse asiassa vielä huonompi kroonisen stressin aiheuttamien terveyshäiriöiden vuoksi. Siksi liikunta on aloitettava hyvin kevyesti selvästi aerobisella lyhytaikaisella fyysisellä liikunnalla rakentaen varovasti fyysinen peruskunto uudelleen terveysrajoitteet huomioiden.
Eli noin kuukauden levon jälkeen voi alkaa kokeilla liikkumista, esimerkiksi käydä kevyellä kävelyllä. Treenitauon lisäksi voi miettiä aktiivisia palauttavia liikuntamuotoja, kuten joogaa, tai jitä tai mindfulnessia. Myös metsässä kävelyn on todettu palauttavan.
– Tärkeää on se, miten pääsee rauhoittuneisuuden tilaan. Siinä voi auttaa musiikki, kirjallisuus tai jonkinasteinen liikkuminen sekä se, miten syytekijöitä hoidetaan.
Tiiamari Pennanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 19-20/21.
