Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek ja hänen miehensä Mika P. Salminen sairastuivat COVID-19-tautiin maaliskuun puolessa välissä. Kummankaan tautia ei varmistettu tuolloin laboratoriossa, mutta tällä viikolla Nohynekin vasta-ainetestistä saadun tuloksen perusteella kyseessä oli koronavirus.
– Näin uskoinkin varsin klassisten oireiden perusteella. Itselläni tauti alkoi vilunväristyksillä, huonolla ololla ja jäsensäryllä. Tämän jälkeen kova tuli väsymys, mutta kovaa kuumetta minulla ei ollut, Nohynek kuvailee ensimmäisiä oireita.
Oireet alkoivat lauantaina 14. maaliskuuta. Edeltävänä päivänä eli perjantaina testaamiskäytäntöihin tehtiin muutos, että ainoastaan vakavaoireiset potilaat testataan ja terveydenhuollon ammattilaiset. Nohynekin lomasuunnitelmat menivät uusiksi. Loma alkoikin sairausvuoteelta.
– Melko pian ensimmäisten oireiden jälkeen alkoi pahoinvointi, jolloin haju- ja makuaisti menivät. Ruoka oksetutti, joten piti pakottaa itsensä syömään. Tämä kesti 3–4 päivää, lisäksi tuli ripuli, jonka aikana yritin vain nesteyttää itseäni.
Toisella viikolla oireet muuttuivat uuvuttavaksi väsymykseksi, yskäksi ja hengenahdistukseksi. Nohynek työskenteli kuitenkin samaan aikaan kotoa käsin, mutta joutui nukkumaan päiväunia kesken työpäivää. Oireet kestivät lähes kolme viikkoa.
– Lihasmassa on sulanut pois sen aikana. Kun yrittää pyöräillä, ylämäessä tuntuu, että keuhkot eivät ole sitä mitä ne olivat ennen tautia, Nohynek kertoo.
Miehen tauti alkoi neljä päivää myöhemmin. Oireet olivat vakavampia, kuten korkea kuume, runsaat yskänpuuskat ja hengityksen vaikeus. Toisella viikolla puntaroitiin sairaalaan lähtemistä. Esimerkiksi hänen huulensa sinersivät yskänkohtauksien yhteydessä.
– Miehen oireet olivat sellaisia, että en uskaltanut lähteä mihinkään, koska tiesin, että oireet voivat nopeastikin pahentua. Kuuntelin hänen keuhkojaan ja mittasin pulssia. Kuitenkin aina yskänkohtauksen jälkeen hän pystyi toimimaan. Kyselin pitkin päivää, lähdetäänkö hakemaan happea. Jääräpäisenä miehenä hän sanoi, että pärjää kyllä.
Miehen paino kuitenkin putosi kymmenen kiloa taudin aikana, eikä tauti ole vieläkään hänen osaltaan täysin ohi. Toipuminen on kuitenkin alkanut.
Nohynek uskoo, että moni suomalainen, varsinkin lieväoireinen on sairastanut taudin kotonaan.
Tauti työmatkan tuliainen
Nohynek sai taudin luultavasti Tukholman tuliaisena maaliskuun alun työmatkalta, jonne lähti mukaan myös puoliso. Mahdollinen altistus on voinut tapahtua Fotografiskassa Erik Johanssonin valokuvanäyttelystä tai Euroopan tartuntatautikeskuksen ECDC:n meningokokkiseurantaan keskittyneestä kokouksesta.
– Näyttely oli aivan tungokseen asti täynnä. Kokouksessa taas istuin belgialaisen ja ranskalaisen kollegan vieressä ja illallisella italialaista vastapäätä.
Nohynekin kanssa kokouksessa ollut suomalaiskollega ei saanut oireista tartuntaa.
Koronaveteraanipassi kaikille taudin sairastaneille
Nohynek palasi työpaikalleen eilen. Hän vetää koronatutkimusta, jossa tutkitaan miten koronavirustauti siirtyy perheiden sisällä. Hän tulee vierailemaan koronapotilaiden kotona.
– Mietin, tarvitsenko maskia, kun menen koronapotilaiden luokse, mutta tuskin tarvitsen, koska minulla pitäisi olla immuniteetti tautiin.
Nohynek väläyttää ideaa koronaveteraaninapista, hihamerkistä tai passista, joka kertoo kantajan sairastaneen taudin eikä tartuta enää muita. Tarvitaan rakentavia näyttöpohjaisia keinoja, joiden avulla rajoituksia voidaan purkaa ja yhteiskunta aukeaisi hiljalleen.
– Tarvitaan näitä ihmisiä, jotka ovat todistetusti sairastaneet taudin. He voisivat mennä avaamaan kauppoja, syömään ravintoloissa, mökeille toukotöihin tai mennä auttamaan muita. Emme tarvitse maskeja, joten voimme toimia etulinjassa myös akuutin maskupulan aikana.
Nohynekin mukaan koronapassin voisi saada laboratoriovarmistetusti sairastunut esimerkiksi kahden negatiivisen PCR-näytteen jälkeen tai vasta-ainetestin jälkeen.
Koronavirustautiin pitää suhtautua kuitenkin vakavasti. Nohynek vertaa tautia vakavuudeltaan dengue-kuumeeseen, jonka takia hän on ollut aikoinaan viikon hoidettavana Auroran sairaalassa.
– Et koskaan tiedä mihin ryhmään kuulut, että sairastatko taudin lievillä oireilla vai niin vakavasti, että joudut tehohoitoon. Se tekee tästä COVID-taudistakin niin arvaamattoman.
Tuomas Keränen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
