Kainuusta puuttuu rahaa ja osaajia
Pahin tilanne, jonka Kainuun hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg voi kuvitella, on se, että hyvinvointialueella kyllä on rahaa, mutta sillä ei saada osaamista ostettua.
– Tarvitaan tahtoa, rahaa ja osaajia. Tahtoa kyllä on, mutta rahaa ja osaajia puuttuu, toteaa syksyllä Kanta-Hämeestä Kainuuseen hyvinvointialuejohtajaksi tullut Lindberg.
Kainuuta leimaavat pitkät välimatkat ja vähäinen, iäkäs väestö. Ikuinen kysymys on, mitkä palvelut tarvitaan kotikuntaan, mitkä voi hakea Kajaanista. Etäyhteyksien avulla moni palvelu voi kuitenkin tulla kotisohvalle.
"Ennen kuin hyvinvointialueilla aletaan pohtia julkisin verovaroin kustannettavan palveluvalikoiman kaventamista, meidän pitää rohkeasti uudistaa toimintatavat." Ilkka Luoma
– Suuria väkimääriä liikuttavat massa-asiat yritetään viedä lähelle, mutta mitä enemmän vaaditaan osaamista ja teknologiaa, sitä useammin on lähdettävä kauas.
Kainuussa sote-kuntayhtymällä on pitkä historia.
– Joissain asioissa se näkyy hienosti integroituneina palveluina, joissain toisissa palvelut eivät silti toimi saumattomasti yhteen.
Pitkä on myös kuntien rahaa ja palveluita koskevien kiistojen historia, mutta nyt kuvio muuttuu, kun rahoitus ja ohjaus tulevat valtiolta, mutta päättäjät valitaan vaaleilla.
Hyvinvointialue aloittaa kovien säästöjen merkeissä, ellei valtion rahoitusta nosteta: noin 420 miljoonan euron talousarvio on tällä hetkellä 33 miljoonan verran alijäämäinen.
Lindbergillä on toistaiseksi vain vähän kerrottavaa siitä, miten ja mistä Kainuussa säästetään. Toimenpiteet määritellään huhtikuulla päätettävässä järjestämissuunnitelmassa.
Pirkanmaalla ensimmäiset priorisoinnit tehty
Pirkanmaa muodostuu 15 yhteistoiminta-alueesta ja sairaanhoitopiiristä. Kuntien järjestämisvastuulla olleiden palvelujen tarjonnassa on ollut eroja. Yhdenvertaiset ja toimintavarmat palvelut ovat lähtökohtana koko uudistuksessa.
Pirkanmaan hyvinvointialue lähtee vuoteen 2023 lakisääteisten palvelujen turvaamisajatuksella.
– Tämä on ensimmäinen kohta, jossa hyvinvointialue on tehnyt jo priorisointia. Syksyn 2022 aikana hyväksytyissä palvelujen myöntämisperusteissa pitäydytään ensi sijassa lakisääteisissä tehtävissä, toteaa Pirkanmaan sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen .
Pirkanmaalla valmistellaan strategiasta johdettua toimeenpano-ohjelmaa, johon sisältyy oleellisena elementtinä talouden tasapainottaminen. Kevään 2023 aikana valmistuvat myös linjaukset palveluverkostosta. Palveluiden järjestämisen lähtökohtana ovat niiden saavutettavuus, saatavuus, yhdenvertaisuus ja vaikuttavuus.
Saavutettavuuden ja saatavuuden osalta palvelujen tuottamisen tavoissa tehdään muutoksia tulevina vuosina.
– Esimerkiksi liikkuvia palveluja, palvelujen digitalisointia ja erilaisia etäteknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja lisätään osana palvelu- ja hoitoprosessien kehittämistä. Samalla tarkastellaan kriittisesti esimerkiksi vuodeosaston paikkamääriä alueellisena kokonaisuutena.
Käytännössä yhdenvertaisuutta toteutetaan uusien asiakkuuksien sekä vanhojen asiakassuunnitelmien tarkistamisen kautta.
Palveluverkkoa uudistetaan Pohjois-Karjalassa
Priorisointia ajatellaan palvelujen vaikuttavuuden näkökulmasta Pohjois-Karjalassa. Palveluja ei olla karsimassa tai lopettamassa. Sen sijaan palveluverkkoa ja palvelujen tuotantotapoja uudistetaan.
– Olennaista on, että käyttöön otettavat uudet toimintatavat ovat näyttöön perustuvia, kertoo Pohjois-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen .
Säästöjä etsitään vähentämällä ostopalveluja, lykkäämällä hankintoja, satsaamalla henkilöstön työhyvinvointiin ja vähentämällä vuokratyövoiman käyttöä.
Leivosen mukaan näissä asioissa onnistuminen riippuu siitä, kyetäänkö rekrytoimaan riittävästi osaavaa henkilökuntaa.
– Henkilöstövaje on suurin syy myös palvelujen tuotannossa esiintyviin haasteisiin, kiteyttää Leivonen.
Pohjois-Pohjanmaa priorisoi hyvät käytännöt
Kuka hoidetaan, ketä ei? Priorisointikeskustelu on vielä käymättä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma sanoo, ettei sen aika ole vielä. Lisäksi linjaukset pitää tehdä ensin valtakunnan tasolla.
– Ennen kuin hyvinvointialueilla aletaan pohtia julkisin verovaroin kustannettavan palveluvalikoiman kaventamista, meidän pitää rohkeasti uudistaa toimintatavat ja priorisoida hyviksi havaitut käytännöt.
Hyvinvointialueet aloittavat haastavassa tilanteessa. Integraatiosta ja palvelujärjestelmän uudistamisesta saatavaa hyötyä ei ole vielä ulosmitattu täysimääräisesti.
Suurin puute ei ole rahasta, vaan osaavasta henkilöstöstä. Kunnallisen eläkevakuutuksen tilastojen perusteella se ei tule riittämään nykyiseen palvelurakenteeseen.
Eläköityviä on liikaa suhteessa työmarkkinoille tuleviin, vaikka uudistettaisiin ammattiryhmien työnjako, poistettaisiin hukka Lean-opein, saataisiin työaikaa vapautettua toimivilla tietojärjestelmillä, nostettaisiin palkkoja ja lisättäisiin työperäistä maahanmuuttoa.
Haasteita ei voi Luoman mukaan ratkaista ajatuksella, että sote-alan henkilöstömäärä kasvaisi tai pysyisi ennallaan. Ainoa keino on uudistaa rakenne ja toiminnat.
Lain mukaiset ja yhdenvertaiset palvelut pitää turvata myös henkilöstön kannalta kestävällä tavalla, ettei se uuvu työtaakkaan.
Uudistukset ovat Pohjois-Pohjanmaalla vauhdissa.
Vaikka väki vanhenee, Pohjois-Pohjanmaa aikoo vähentää akuuttivuodeosastojen ja tehostetun palveluasumisen paikkoja. Lisää on satsattu kotisairaalatoimintaan ja kotihoitoon, ja tulossa on koko alueen kattava etälääketieteen tuen keskus.
– Katse ei ole vain palveluntarjonnassa, vaan myös kysynnässä. Pitää vaikuttaa eri väestöryhmien toimintakykyyn, ettei raskaan pään palveluiden kysyntä kasva samassa suhteessa.
Digitaalisen sote-keskuksen on määrä aloittaa ensi vuonna täydentämään palveluja. Iso osa satunnaiskäyttäjien perusterveydenhuollon käynneistä voisi siirtyä sähköiseen kanavaan.
Satakunnassa ennaltaehkäisevä työ liipasimella
Hyvinvointialueuudistus pitää tarjolla olevien palveluiden tärkeysjärjestyksen ennallaan, vaikka järjestämisvastuu siirtyy nykyisiltä toimijoilta.
– Priorisointi ei alussa muutu mitenkään nykyisestä eli on suurelta osin piilopriorisointia edelleen, kertoo Satakunnan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila .
– Jatkossa pitää valtakunnallisesti päästä yhteisiin linjauksiin siitä, mitä menetelmiä sote-palveluissa käytämme.
Varhilan mukaan tarkasteluun tulee ottaa sote-palvelut laajasti käsittäen myös lääkehuollon ja -hoidon, niin sairaaloissa kuin avoapteekeissa.
Muutosta joudutaan tekemään myös omalla alueella. Työ vaatii käytänteiden avaamista ja erityisesti vaikutusten arviointia kustannusvaikuttavista menetelmistä.
– Tämä edellyttää avointa keskustelua, kulttuurin ja asenteiden muutosta sekä päätöksentekoa, mikä ei tule olemaan helppoa.
Helpointa voisi olla aloittaa muutokset esimerkiksi joistain kontrollikäynneistä ja siirtää niitä tavanmukaisesta totutusta yhä enemmän riskiperusteisiksi.
Realiteetit hyvinvointialueen talouden ovat tiukat. Raha ei riitä kaikkeen.
– Pahaa pelkään, että ennalta ehkäisevä työ joutuu kärsimään, koska resurssit riittävät taiteillen juuri ja juuri lakisääteisten palveluiden kattamiseen.
Varhila peräänkuuluttaa kansallisen tason linjauksia tiukassa tilanteessa.
– Se edellyttää myös uusia säädöksiä toimivallan osalta sekä voimassa olevien muuttamista, jotta menetelmien priorisointi mahdollistuu.
Varsinais-Suomi keskustelee aiheesta myöhemmin
Varsinais-Suomen hyvinvointialue ei ole keskustellut palvelujen priorisoinnista, kertoo alueen johtaja Tarmo Martikainen .
Hän vastaa Lääkärilehden haastattelupyyntöön sähköpostitse.
– 1.9.2023 mennessä teemme kattavan palvelustrategian ja palveluverkkoanalyysin ja siihen liittyviä päätöksiä, jolloin keskustelu käydään vaikuttavista palveluista. Tällä hetkellä ei ole muuta tietoa, Martikainen kirjoittaa.
Maria Nummela, Tiiamari Pennanen, Anne Seppänen, Ulla Toikkanen, Heli Väyrynen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
