Keskosvauvan nopea aivan varhainen kasvu – erityisesti pään kasvu – oli yhteydessä suotuisaan, kauaskantoiseen kognitiiviseen kehitykseen.
Nopeasti kasvaneet keskoset olivat älykkäämpiä ja suoriutuivat paremmin toiminnanohjaustaitoja ja näönvaraista päättelyä vaativissa tehtävissä aikuisena.
Tiedot selvisivät psykologian maisteri, lääketieteen kandidaatti Sara Sammallahden väitöstutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Uudellamaalla vuosina 1978–1986 syntyneitä keskosia. Mukana olivat Pikku-K-aineiston 157 pikkukeskosena syntynyttä ja Arvo Ylppö -aineiston 108 hieman ennenaikaisena syntynyttä lasta. Heitä tutkittiin aikuisina vuosina 2004–2012.
Ero lasten välillä näkyi jo kouluiässä. Varhaisvaiheessa hyvin kasvaneet keskoslapset saivat hitaammin kasvaneisiin verrattuna parempia arvosanoja peruskoulun päättötodistukseen. He myös tarvitsivat vähemmän erityisopetusta.
Sammallahti painottaa, että suurin osa keskosista pärjää aikuisina hyvin.
– Kysymys kuuluukin, miksi jotkut keskoset kärsivät erilaisista keskosuuden haitoista, kun toiset välttyvät näiltä riskeiltä, Sammallahti sanoo Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan.
Tutkimuksessa huomioitiin keskosten sairaudet, syntymää edeltävä kasvu ja ennenaikaisuuden aste, mutta mikään niistä ei kokonaan selittänyt nopeaa kasvua ja kognitiivisten taitojen kehitystä.
Sammallahti pohtii, että edelleen on epäselvää, miten ravitsemuksellisilla toimilla voitaisiin vaikuttaa kestävästi keskosten kehitykseen.
Sara Sammallahden väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina
Kirjoittaja:
Hertta Vierula
Kuva: Fotolia
