Pohjois- ja Itä-Suomi kipuilevat edelleen keskittämisasetuksen toteuttamisen kanssa. Etelässä ja lännessä sävelet alkavat olla selvät.
– Keskittämisprosessi on KYS-erva-alueella ollut erittäin vaikea. Meillä on isoja keskussairaaloita, joilla on vahvat näkemykset siitä, miten ne haluavat asioita tehdä. Tämä on koskenut erityisesti syöpäkirurgiaa ja TAVI-toimenpiteitä, kertoo KYS:n sairaalanjohtaja Heikki Miettinen.
Keväällä tehtyyn KYS:n erva-alueen järjestämissopimuksen luonnokseen ei Miettisen mukaan oikein kukaan ollut täysin tyytyväinen. Esimerkiksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin luottamuselimissä jo hyväksytty järjestämissopimus joudutaan avaamaan syksyllä käytävissä neuvotteluissa osittain uudelleen. Syynä on tarkentunut käsitys keskittämisasetuksen tulkinnasta.
Suuret keskussairaalat haluavat, että myös niihin keskitetään asetuksessa erva-alueella yhteen sairaalaan keskitettäviksi määrättyjä leikkauksia.
– Keskussairaalat perustelevat, että jos päivällä ei leikata esimerkiksi suolistosyöpää, myöskään suoliston alueen päivystysleikkauksia ei pystytä tekemään, koska niistä ei kerry kokemusta. Kyllä minä tämän perustelun ymmärrän, Miettinen sanoo.
KYS-ervassa ainoastaan Iisalmen sairaalassa kaikki yleisanestesiaa vaativat leikkaukset on asetuksen mukaisesti lopetettu.
Varkauden sairaalan tiloissa tekonivelleikkauksia ja muuta ortopediaa tekee Terveystalo. Tässä törmää kaksi erilaista laintulkintaa. Varkaudessa katsotaan, että asetus ei koske yksityistä palveluntuottajaa. KYS-ervassa asetusta tulkitaan toisin päin.
Savonlinnan ja Mikkelin keskussairaaloiden työnjako eri leikkausten keskittämiseksi on ollut erittäin haastavaa.
TAVI-toimenpiteet tehdään jatkossa KYS:ssa. Jonkinlaista kompromissia haetaan sillä, että toimenpidelääkäri tulee kunkin potilaan omasta keskussairaalasta. Näin osaaminen säilyisi keskussairaaloissa.
Keskussairaalat haluavat rekrytointivaikeuksien takia pitää kiinni osaajistaan.
– On valitettavaa, että sairaalat ovat joutuneet vastakkain lainsäädännöllisten muutosten takia. Tämä on aiheuttanut hirveän työmäärän ja isoja ristiriitoja Itä- ja Keski-Suomessa, Miettinen sanoo.
Pienet keskussairaalat ja pitkät välimatkat
OYS-ervassa vaikeutena ovat Suomen pienimmät keskussairaalat ja pohjoisen pitkät välimatkat.
– Meidän pitäisi pystyä profiloimaan sairaaloita, jakamaan kakkua. Mistään luopuminen on osoittautunut hankalaksi, eikä yhteistä johtopäätöstä ole saavutettu. Neuvotteluissa on positiivinen henki, mutta asiat ovat sairaaloille isoja, sanoo vs. johtajaylilääkäri Juha Korpelainen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.
Järjestämissopimuksesta on neuvoteltu koko viime talven, mutta edistyminen on ollut hidasta. Ouluun on siirtynyt keskittämisasetuksen kuudennen pykälän mukaisia syöpäleikkauksia. Muu on sopimatta.
– Kysymys on myös paikkakuntien elinvoimasta ja työpaikoista, ei pelkästään lääketieteestä, Korpelainen sanoo.
Keskussairaaloiden on hyvin vaikea täyttää keskittämisasetuksessa määriteltyjä minimirajoja tiettyihin leikkaustyyppeihin.
– Tekonivel- ja selkäleikkaukset kytketään pienissä sairaanhoitopiireissä traumapäivystykseen. Jos ne lopetetaan, ortopedien määrä vähenee niin paljon, ettei traumapäivystystä pystytä enää järjestämään, Korpelainen kertoo.
TAYS-ervassa ei ongelmia
Tilanne on toisenlainen etelämpänä, esimerkiksi TAYS-ervassa.
– Meillä ei ole ollut erityisiä haasteita tai ongelmia keskittämisasetuksen mukaisten järjestelyjen sopimisessa, kertoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä leikkaustoiminta on päättynyt TAYS Sastamalassa. TAYS Hatanpää on yhdistynyt vuodenvaihteessa yliopistosairaalaan.
– Seinäjoella on laajan päivystyksen sairaala, ja se on hyvin resursoitu. Kanta-Hämeen ja TAYS:n yhteistyöllä taas haetaan osaamiseen liittyvää asioiden turvaamista, Ihalainen kertoo.
Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien yhdistymistä valmistellaan, vaikkei valmisteilla oleva lainsäädäntö sellaista suoranaisesti tunnistakaan. Myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on ilmoittanut olevansa kiinnostunut tulemaan mukaan.
Leikkausten tilalle muuta toimintaa
– Olemme pitkällä toiminnan lainmukaistamisessa. Järjestelyt on saatu tehtyä aika hyvässä yhteisymmärryksessä, kertoo sairaalajohtaja Petri Virolainen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.
Operatiivinen toiminta on keskitetty Turun yliopistolliseen sairaalaan ja TYKS Salon sairaalaan.
Leikkaukset loppuvat syksyn aikana Turunmaan sairaalassa ja TYKS Loimaan sairaalassa, Uudenkaupungin Vakka-Suomen sairaalassa ne ovat jo loppuneet.
Pietarsaaren sairaalassa ja Rauman sairaalassa anestesiaa vaativat leikkaukset on lopetettu. Raumalla ei ole enää ympärivuorokautista päivystystä. Vaasasta ja Porista on siirretty Turkuun jonkin verran toimenpiteitä, jotka eivät täytä asetuksen määräkriteereitä.
– On iso muutos, kun leikkaustoiminta loppuu sairaalasta, mutta se on pyritty korvaamaan muulla toiminnalla. Potilasturvallisuuden kannalta muutokset ovat hyviä, mutta potilaat voivat joutua matkustamaan aiempaa kauemmas.
Virolaisen mukaan yhdistymisillä on Varsinais-Suomessa saavutettu merkittävää säästöä.
Hoitotulosten odotetaan parantuvan
HYKS-ervassa keskittämisasetuksen mukaiset toimenpiteet on tehty.
– Olemme profiloineet, mitä keskittämisasetuksen kohteena olevia leikkauksia missäkin sairaalassa tehdään. Vielä viime vuonna rintasyöpäleikkauksia tehtiin Porvoossa, Raaseporissa, Hyvinkäällä ja HYKS:ssa, nyt niitä tehdään vain HYKS:ssa ja Hyvinkäällä, kertoo vs. johtajaylilääkäri Petri Bono HUS:sta.
Jatkossa TAVI-toimenpiteet tehdään HUS:ssa. Päivystyspisteitä ei ole lakkautettu HUS:n sisällä. Kouvolasta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys on siirretty Kotkaan, samoin anestesiaa vaativat leikkaukset.
Bono ei näe, että keskittämisasetus toisi säästöjä ainakaan Uudellamaalla.
– Elektiivisen leikkauksen hinta ei juuri muutu, kun se siirretään sairaalasta toiseen. Uudellamaalla ei ole ollut vajaakäyttöä, jota saataisiin keskittämisen myötä käyttöön. Päinvastoin olemme keskittämisen myötä joutuneet lisäämään HYKS:n resursseja, hän sanoo.
Potilasturvallisuuden ja hoitotulosten paranemiseen Bono uskoo, etenkin harvinaisten leikkausten kohdalla.
Kirjoittaja:
Anne Seppänen
Toimittaja
Kuva: Pentti Vänskä
Julkaistu Lääkärilehdessä 33/2018.
