Kun ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu muuttui, sairaanhoitopiireihin perustettiin ensihoitokeskukset, joiden kenttäjohtajat johtavat koko alueen ensihoitoyksiköitä. Lähtövalmiutta on parannettu laajasti.
Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Eva Salomaa sanoo, että pitkät etäisyydet tekivät suunnittelusta ja toteuttamisesta työlästä. Sairaanhoitopiirin toimintana ensihoito on ollut kuluvan vuoden alusta. Salomaa sanoo potilaan nopean tavoittamisen kohentuneen välittömästi, sillä valtaosassa Lapin kuntia ensihoitoyksiköillä on välitön lähtövalmius vuorokauden ympäri.
– Aiemmin ensihoitajat olivat suuren osan vuorokaudesta varalla kotonaan ja lähtivät 15 minuutin viiveellä, kun joukko on kerätty kotiosoitteista, Salomaa vertaa.
Ensihoitoyksiköt Lapissa ovat pääosin hoitotasoisia. Pitkien välimatkojen takia potilaan tehokas hoito aloitetaan tien päällä, sillä perillepääsy voi kestää tunteja.
– Tämän pitäisi näkyä inhimillisestä näkökulmasta potilaiden parempana ennusteena ja toisaalta kustannussäästöinä, koska potilaat ovat paremmassa kunnossa sairaalahoitoon saapuessaan.
Ensihoitopalvelut ovat Lapissa maan kalleimmat, sillä hoitotasoisia yksiköitä on sijoitettu maakuntaan suhteellisen pieniä väestöpohjia varten. Kululeikkuri takaa, että vuositasolla kuntien kustannukset ovat korkeintaan 135 euroa asukasta kohden. Muualla maassa kulut asettuvat 40 euron paikkeille asukasta kohti.
– Pienimmissä kunnissa kulut silti laskevat, koska esimerkiksi Utsjoella ensihoidon järjestäminen on maksanut vuodessa yli 200 euroa asukasta kohti, Salomaa huomauttaa.
Lapin sairaanhoitopiirin alueella lähes kaikki ensihoitoyrittäjät henkilöstöineen siirtyivät piirin palvelukseen. Myös kalustoa ja laitteita ostettiin.
Salomaan mukaan ensihoidon kenttäjohto on heti osoittanut merkityksensä kokonaisuuden hallinnassa.
– Ambulanssityhjiöitä paikataan niinkin, että potilas voidaan siirtää kesken matkan toiseen, vastaan ajaneeseen ambulanssiin. Logistiikka on nyt aivan uudella tasolla.
Riskiarviot osuivat oikeaan
Myös Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vaivasi epätasainen lähtövalmius. Vuoden jälkeen tilanne on ensihoidon ylilääkärin Jouni Kurolan mukaan tasoittunut. Ennen uudistusta merkittävä osa ensihoitajista oli kotonaan tai asemapaikalla valmiudessa lähtemään 15 minuutin sisällä liikkeelle. Järjestelmä on ollut Kurolan mukaan erittäin työsidonnainen ja johtanut käytännössä viikkojen päivystysrinkeihin.
Palvelutasopäätös on toteutunut Pohjois-Savossa hyvin ja riskiarviot ovat pitäneet kutinsa.
– Nyt ollaan menossa kohti täyttä työaikaa. Talouden reunaehdot tulevat kuitenkin vastaan, sillä mikäli kaikki nykyisin yöllä varallaolossa olevat yksiköt muutettaisiin normaaliin valmiuteen, pitäisi henkilöstön määrää lisätä.
Kurola huomauttaa, että saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta ei ratkaista yksistään ambulanssien määrällä vaan tarvittaessa niiden siirtelyllä tehtävien mukaan. Kuntarajojen poistumista ensihoidon tehokkaan päivittäisen kenttäjohtamisen tieltä Kurola pitää erittäin merkittävän muutoksena.
– On äärettömän tärkeää, että esimerkiksi kiireettömät potilassiirrot voidaan ajoittaa niihin ajankohtiin, jolloin se on turvallisinta siirrosta syntyvän ambulanssityhjiön kannalta.
Kurola sanoo, ettei kuntavetoisen ensihoidon kustannusten vertaaminen uuteen toimintatapaan ole järkevää. Kuntien palautteen perusteella kulut ovat kaksinkertaistuneet. Kurola huomauttaa, että kokonaiskulut jäivät aiemmin epäselviksi.
– Sama asia olisi verrata omenoita ja appelsiineja. Nyt tiedetään ensimmäisen vuoden kustannukset ja jatkossa siirrytään seuraamaan tulevia kuluja siihen.
Yritykset jatkavat Satakunnassa
Satakunnan sairaanhoitopiirissä ensihoito nojaa jatkossakin myös yksityisten palveluntuottajien varaan. Ensihoitopalvelun 17 ambulanssista 7 on yritysten kirjoissa. Ensihoidon ylilääkäri Vesa Lund sanoo, nekin ovat täysin operatiivisesti sairaanhoitopiirin käytössä. Yrittäjillä on mahdollisuus kenttäjohtajan luvalla tehdä esimerkiksi turvapuhelinkäyntejä ensihoitopalvelujen yksiköillä, kunhan ne ovat valmiudessa sairaanhoitopiirin tarpeita varten.
– Meidän intresseissämme ei ole pitää yrityksiä koko ajan valmiudessa vain meitä varten, Lund sanoo.
Kuntien vastuulla ensihoito maksoi Satakunnassa 26 euroa asukasta kohti. Vuonna 2013 sama kustannus oli 31 euroa, ja lopullinen kustannustaso voi Lundin mukaan asettua 40 euron paikkeille, kun valmiusaikoja lisätään.
Mitä rahalla sitten on saatu? Satakunnassa ensihoidon palvelutasoa ei ole aiemmin seurattu. Nyt se on Lundin mukaan hyvä pieniä reuna-alueita lukuun ottamatta. Aiemmassa mallissa yrittäjät ovat voineet ajaa itse paljon ja pitäneet siten kulut pieninä. Sairaanhoitopiirin on taas edellytettävä, että sen hallinnoimat palveluntuottajat noudattavat työaikalainsäädäntöä.
– Toki kustannukset nousevat samalla. Potilasturvallisuuden saatikka liikenneturvallisuuden kannalta ei ole mahdollista, että yrittäjä on yksin viikon valmiudessa ja ajaa yötä päivää, Lund sanoo.
Ambulansseista matkaan lähtee aina potilasta lähin ja nopein yksikkö, riippumatta siitä onko kyseessä yksityinen, pelastuslaitoksen vai sairaanhoitopiirin auto.
– Alkuvaiheessa yrittäjiltä tuli paljon yhteydenottoja, mutta ajan saatossa ajomäärät ovat tasoittuneet.
Juha-Pekka Honkanen
toimittaja
Kuva Kaisa Sirén
Julkaistu Lääkärilehdessä 11/14.
