Millaista ohjeistusta suojavarusteista käytetään silloin, kun on kysymys muista kuin COVID-19-potilaista, infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila HUS:sta?
– Sairaanhoitopiireillä on omat, kansallista ohjeistusta tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat ohjeet suojavarusteiden käytöstä potilaiden ja henkilökunnan suojaamiseksi COVID-19-tartunnalta.
HUS:n ohjeet muuttuivat muutama viikko sitten. Tämänhetkisen ohjeistuksen mukaan kirurgisen nenä- ja suusuojauksen käyttöä on laajennettu infektioherkkien ja suuren riskin potilaiden hoidossa. Tällaisia ovat esimerkiksi syöpä- ja elinsiirtopotilaat.
Miksi ohjeistusta on kiristetty?
– Siihen ei varsinaisesti ollut epidemiologista painetta. On hyvin vähän tapauksia, joissa potilaat olisivat saaneet tartunnan henkilökunnalta. Uusien kansainvälistenkin suositusten valossa, ja kun suojaimista ei enää ole suoranaista pulaa, suojavarusteiden käyttöä on voitu laajentaa.
Onko suojainsuosituksissa eroja eri erikoisaloilla?
– Esimerkiksi korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla on oma ohjeistuksensa. Tästä on käyty keskustelua. Tartunnan riski potilaasta voi olla suurempi, kun ollaan tekemisissä suun ja nielun alueen kanssa.
Henkilökunnan töissä saamissa tartunnoissa, joita on onneksi ollut vähän, tartunnan lähde on yleensä ollut toinen työntekijä.
Tietyissä tilanteissa potilaita myös testataan etukäteen.
Entä jos lääkäri tai muu henkilökuntaan kuuluva kuuluu itse riskiryhmään?
– Meillä ei ole ollut erityistä tarvetta tehdä mitään universaalia sääntöä suojavarusteiden käytöstä kaikissa tilanteissa. Henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää suojavarusteita halutessaan.
Hertta Vierula
Kuva Adobe/AOP
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 22/2020.
