Jo pitkään on tiedetty, että yhdistelmäehkäisypillerien käyttö lisää naisen laskimoveritulppariskiä. Samoin on havaittu, että riski vaihtelee pillerin keltarauhaskomponentin mukaan.
Asia vahvistui ruotsalaisessa tapausverrokkitutkimuksessa, jossa oli mukana 18–54-vuotiaita syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian sairastaneita ja heidän terveitä verrokkejaan. Kummassakin ryhmässä oli hiukan yli 900 naista. Satunnaistamisessa otettiin sekoittavina tekijöinä huomioon ikä, painoindeksi, tupakointi ja immobilisaatio.
Parhaillaan käytössä oleva yhdistelmäehkäisypilleri kasvatti tukosriskin viisinkertaiseksi (vetosuhde 5,3, 95 %:n LV 4,0–6,9). Jos pilleri sisälsi desogestreeliä, luku oli peräti 11,4, drospirenonilla 8,4, levonorgestreelillä 4,4 ja noretisteronilla 2,0. Pelkkä minipilleri ei lisännyt riskiä.
Eniten tukoksia havaittiin kolmen ensimmäisen käyttökuukauden aikana. Yhdistelmäpillerit sisälsivät etinyyliestradiolia 30 mikrogramman annoksena.
Faktori V Leiden -mutaatio ja protrombiinigeenin mutaatio kasvattivat tukoksen esiintyvyyden riskin yhdistelmäpillerien käyttäjillä lähes 20-kertaiseksi. Hormonikierukka puolestaan ei nostanut FV Leiden -mutaatiota kantavien naisten tukosriskiä siitä, mikä heillä muutoinkin olisi ollut.
Tutkimuksen riskiluvut ovat aiempaan tietoon verrattuna varsin suuria. Lukuihin on voinut vaikuttaa se, ettei ennen ehkäisypillerien aloitusta ilmeisestikään oltu kiinnitetty tarpeeksi huomiota naisten perusterveyteen. Veritulpparyhmässä mm. lähes 30 % tupakoi ja joka neljäs oli huomattavan ylipainoinen.
Ns. luonnollisen estrogeenin käyttöä yhdistelmäehkäisyssä ei vielä tutkittu. Tutkimuksessa ei voitu arvioida keltarauhaskomponenttien hyviä ominaisuuksia, joten riski-hyötynäkökohtia tulee kliinisessä työssä pohtia myös ne huomioiden.
Yhdistelmäehkäisypillerin määrääminen ei saa olla mikään läpihuutojuttu. Erityisesti veritulpan taustariskiin ja elintapoihin tulee alkutilanteessa kiinnittää huomiota.
Lähde:
Bergendal A, Persson I, Odeberg J ym. Association of venous thromboembolism with hormonal contraception and thrombophilic genotypes. Obstet Gynecol 2014;124:600–9.
Kirjottanut:
Pertti Kirkinen
professori
Kuva:
Panthermedia
