Kela on julkaissut ohjeet asiantuntijalääkäreilleen niiden tilanteiden varalle, kun asiakirjojen perusteella syntyy epäily potilasturvallisuuden vaarantumisesta.
Kelan asiantuntijalääkärit tekevät etuuspäätöksiä asiakirjojen perusteella. Jos asiantuntijalääkäri havaitsee potilasasiakirjoista selkeästi yleisestä poikkeavan käytännön, joka mahdollisesti vaarantaa vakuutetun terveyden, häntä neuvotaan ilmoittamaan asiasta ylilääkärilleen.
Aiemmin näiden tilanteiden varalle ei ole ollut selkeitä ohjeita. Usein on vain päädytty hylkäämään haettu etuus.
Ylilääkäri voi pyytää kyseiseltä kollegalta lisätietoja ja perusteluja poikkeavasta hoidosta. Kela voi myös tarvittaessa ilmoittaa poikkeavasta hoitokäytännöstä paitsi lääkärin esimiehelle, myös aluehallintovirastoon ja Valviraan.
Tavoitteena aito kollegiaalisuus
– Lääkärien toiminnassa on silloin tällöin havaittu yhteisistä hoitosuosituksista poikkeavia hoitoja, jotka ovat aiheuttaneet ristiriitoja. Sosiaalinen media on tuonut esiin ilmiöitä, joissa tietyntyyppiset potilaat hakeutuvat näille lääkäreille, kertoo vs. johtava ylilääkäri Jari Välimäki Kelasta.
Etuusarviointia tekevät Kelan lääkärit kohtaavat toisinaan näitä tilanteita.
– Asiakirjoista on silloin tällöin luettavissa, että diagnoosi on epäselvä tai varmentamatta, mutta kuitenkin on aloitettu hoito, joka poikkeaa tavanomaisista hoitokäytännöistä.
Välimäki korostaa, ettei Kelan ohjeen tarkoitus ole lääkärien kyttääminen, vaan lääkäriprofession toiminnan seuraaminen ja myös aito kollegiaalisuus.
– Ohjeen ajatuksena on antaa Kelan omille asiantuntijalääkäreille eväitä toimimiseen silloin, kun he tunnistavat hoitosuosituksista poikkeamisen. Ajoissa puuttumalla voidaan välttää tilanteita, joissa joudutaan vaikeisiin selvittelyihin.
– Jos poikkeava hoito on hyvin perusteltu, siihen ei tarvitse puuttua. Lääkärin autonomia sallii off label -toiminnan, mutta se on pystyttävä perustelemaan, Välimäki painottaa.
Kirjoittaja:
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva: Sami Perttilä
Juttu julkaistu Lääkärilehdessä 9/2017.
