Kela suosittelee WHO:n ICF-luokituksen käyttöä kuntoutuksen suunnittelussa. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen ICF-luokitus kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät henkilön elämässä. Luokituksen avulla voidaan kuvata yksilön ympäristön tai yksilöllisten toimintatyylien muutostarpeita, jotta ihminen voisi toteuttaa tavoitteitaan arjessa ja ylläpitää työ-, opiskelu- ja toimintakykyään.
– Luokitus auttaa toteuttamaan aitoa asiakaslähtöisyyttä ja moniammatillisuutta. Myös kirjaaminen kehittyy, kertoo erikoissuunnittelija Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Hän oli mukana kirjoittamassa tutkimusraporttia aiheesta.
Tutkimusraportti liittyy projektiin, jonka tarkoituksena on ollut edistää ICF:n juurtumista kliiniseen käyttöön.
Käyttö levinnyt hitaasti
ICF-luokitus julkaistiin vuonna 2001, ja se käännettiin suomeksi vuonna 2004. Luokituksen käyttöön ottaminen on kuitenkin edennyt varsin verkkaisesti Suomessa.
– ICF:n käyttö edellyttää aktiivista panosta, uusien ajattelu- ja toimintatapojen omaksumista sekä jatkuvaa arviointia. Johdon ja esimiesten tulee sitoutua muutokseen, huomauttaa Paltamaa.
Tutkimuksessa arvioitiin ICF:n juurtumiseen liittyviä haasteita kolmessa kuntoutuskeskuksessa. Työntekijät, jotka kokivat osaamisensa paremmaksi, tunsivat myös ICF:n soveltuvan paremmin työyhteisön toimintaan. Oma osaaminen tai sen puute vaikutti niin ikään asenteeseen uutta menetelmää kohtaan.
ICF tiedetään nimenä, mutta se koetaan irralliseksi tiimien ja organisaatioiden toiminnasta. Nyt tarvitaankin kaikki ammattihenkilöt tavoittavaa koulutusta ja yhteisöllistä oppimista organisaatioissa ja toimintaverkostoissa.
– Työyhteisön olisi hyvä valita vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat muun henkilöstön koulutuksesta ja kehittävät ICF:n yhtenäistä toimintamallia. Tukea tähän työhön saa mm. ICF-kouluttajaverkostolta, Jaana Paltamaa mainitsee.
Kirjoittanut:
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva:
Johanna Nykopp
