Raskausluvut keinoavusteisia lisääntymismenetelmiä käytettäessä näyttävät vakiintuneen niissä Euroopan maissa, joissa raportointi on klinikkakohtaista ja järjestelmällistä. Vuonna 2009 koeputkihedelmöityksistä raskauteen johti noin 30 % ja elävän lapsen syntymiseen hieman tätä pienempi osuus. Hiljalleen yleistyneen intrasytoplasmaattisen hedelmöityksen tulokset olivat hieman huonommat.
Pakastealkioiden siirtojen määrä on myös vuosittain kasvanut, ja kliinisesti todettavaan raskauteen johti alkionsulatuskerroista noin 20 % ja elävän lapsen synnytykseen noin 15 %. Valtaosassa maita oli vuonna 2009 jo siirrytty pääosin yhden alkion siirtoon monisikiöraskauden vakavien riskien takia. Yli kolmen alkion siirtoja tehtiin Bulgariassa, Kreikassa ja Italiassa, ja Liettua raportoi neljän tai useamman alkion siirroista. Kaksosraskauksia oli koko aineistosta noin 20 % ja kolmosraskauksia alle 1 %.
Tämä vuoden 2009 aineisto käsitti yli 500 000 hoitokertaa ja sisälsi myös luovutettujen munasolujen käyttöä, preimplantaatiodiagnostiikkatapauksia ja pakastettujen munasolujen hyödyntämistä. Hoidetuista naisista eniten yli 40-vuotiaita oli Kreikassa ja Italiassa. Eri hoitojen määrä oli 4 000–14 000 miljoonaa fertiili-ikäistä naista kohden. Ulkomaalaisia pareja hoidettiin eniten Kroatiassa, Islannissa, Irlannissa, Makedoniassa, Puolassa ja Espanjassa.
Suomessa menetelmien saatavuus ja tulokset olivat hyvää keskitasoa, erityisesti, kun otetaan huomioon meillä harjoitettu vain yhden alkion siirtopolitiikka. Parhaat elävien lasten syntymäprosentit raportoivat Moldova, Makedonia, Montenegro, Kypros ja Serbia. Raportin menetelmäosassa ei enemmälti oteta kantaa rekisteröityjen tietojen luotettavuuteen.
Ferraretti A, Goossens V, Kupka M ym. Assisted reproductive technology in Europe, 2009: results generated from European registers by ESHRE. Human Reproduction 2013;28:2318–31.
Pertti Kirkinen
professori
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehdessä 39/2013.
