– Ajatus potilaan ja lääkärin jaetusta päätöksenteosta on pikkuhiljaa saavuttanut ymmärrystä. Viime vuosina potilaita on otettu mukaan terveyspalvelujen suunnitteluun, kirjoittaa LT, dosentti ja Käypä hoito -toimituksen päätoimittaja Jorma Komulainen Duodecimin blogissaan.
Komulaisen mukaan potilaiden näkökulmat on syytä huomioida hoitosuosituksissa. Käypä hoito -suositukset tulevatkin huomiomaan potilaiden näkökulman tulevaisuudessa entistä paremmin, vaikka toiminnassa on jo aiemmin kuultu potilaita ja heidän edustajiaan.
Komulainen kertoo, että potilaiden kantoja on kysytty ennen suositusten laatimista ja päivittämistä. On kysytty esimerkiksi mitä asioita suosituksessa tulisi käsitellä ja mitkä ovat heidän näkökulmastaan tärkeitä hoidon lopputuloksia.
– Olemme myös kysyneet heiltä nykyisten palvelujen mahdollisista ongelmakohdista.
Diabeteksen ja sepelvaltimotaudin Käypä hoito -neuvottelukunnissa on ollut mukana potilaiden edustajia ja potilasjärjestöjä. He ovat olleet mukana myös suositusten lausuntokierroksella. Komulainen myöntää silti, että Käypä hoito -toiminta potilaiden suuntaan on vaihdellut suosituksesta ja tilanteesta toiseen.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on lähtenyt rahoittamaan hanketta, jossa kehitetään potilasjärjestöjen kanssa yhteistyössä sopivia malleja, joilla potilaiden näkökulmat huomioidaan paremmin Käypä hoito -suosituksissa.
Komulainen kertoo ymmärtävänsä, että potilaat harvoin pystyvät analysoimaan kriittisesti tutkimustietoja. Tätä ei myöskään odoteta.
Suosituksia laadittaessa ei kuitenkaan olla Komulaisen mukaan luopumassa näyttöön perustuvan lääketieteen menetelmistä.
– Odotamme kuitenkin, että lähivuosina potilaat kokemusasiantuntijoina tuovat hoitosuosituksiin tärkeitä näkökulmia, joilla pyritään tukemaan heitä koskevia hoitopäätöksiä, ja joilla voidaan edistää hoitosuositusten käyttöönottoa erilaisissa terveydenhuollon palveluissa, hän kirjoittaa.
Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
