Uusi Käypä hoito -suositus antaa terveydenhuollon ammattilaisille tutkimukseen perustuvia työkaluja ja yhtenäiset ohjeet kosteusvauriosta oireilevan potilaan hoitoon. Suosituksen kohderyhmänä ovat erityisesti perusterveydenhuollon lääkärit.
Suosituksen laatineen työryhmän mukaan rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä.
– Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään. Tämä vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa, toteaa työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Jussi Karjalainen TAYS:n Allergiakeskuksesta.
Karjalaisen mukaan oireiden ja sairauksien diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja hoito aloitetaan hoitosuositusten mukaisesti riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa tai olettaa olevan rakennuksen kosteusvaurio.
Ratkaisut asiantuntijoiden yhteistyönä
Onnistunut kosteus- ja homevauriotilanteen ratkaisu on monien asiantuntijoiden yhteistyötä.
– Potilaan kertomia oireita arvioidaan ja tutkitaan aina tavanomaisin lääketieteellisin perustein. Käytössä ei ole sellaisia laboratoriotutkimuksia, joilla kosteus- tai homevaurio voidaan yhdistää potilaan kokemiin oireisiin tai sairauksiin, mainitsee työryhmän jäsen, ylilääkäri Kirsi Karvala Työterveyslaitokselta.
Kosteus- ja homevaurio voidaan todeta vain rakennusteknisin tutkimuksin, joista rakennuksen omistaja tai työnantaja vastaa.
Potilaan tutkimukset ja hoito voidaan yleensä toteuttaa perusterveydenhuollossa. Jos epäillään työolojen aiheuttamaa oireilua tai sairautta, potilas ohjataan työterveyslääkärille.
Karvalan mukaan hyvä vuorovaikutus vastaanottotilanteessa on tärkeää, jotta potilaan huoli tulee kuulluksi ja oireet huomioiduiksi.
Lisää tutkimusta tarvitaan
Jussi Karjalainen toteaa, että tutkimusta tulee jatkaa oireiden ja sairauksien aiheuttajien ja syntymekanismien selvittämiseksi. Muut tunnistetut sisäilman haittoja aiheuttavat tekijät tulee ottaa huomioon kosteus- ja homevaurioiden ohella.
Hänen mukaansa erityisesti ihmisten terveyshaittoihin ja niiden ehkäisemiseen kohdistuvaa tutkimusta on vastedes painotettava.
Kirsi Karvala korostaa, että näkökulmaa pitää laajentaa, koska kosteusvauriot eivät selitä kaikkea sisäilmaan liittyvää oireilua.
Kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Fotolia
