Hitaan kävelynopeuden tiedetään olevan kognition lievän heikkenemisen ja muistisairauden riskitekijä. Myös se, että ihminen ei pysty suorittamaan kaksoistehtävää (”stops talking while walking”), ennakoi muistisairautta. Kävelyn integraatiota ja askelluksen pituutta on alettu viime vuosina tutkia yhtenä merkkinä muistisairauden varhaisvaiheen toteamiseen. Onkin alettu pohtia, onko motoriikan heikkeneminen syy-seuraussuhteessa kognitiiviseen suoritukseen vai vaikuttaako aivojen sairastuminen itsenäisesti sekä motoriikkaan että kognitioon.
Yhdysvalloissa selvitettiin väestöotoksen kolmen vuoden seurantatutkimuksessa (n = 997), miten toisaalta subjektiivinen muistin heikkeneminen ja toisaalta hidas kävelynopeus ennustivat muistisairauden ilmaantumista. Tutkijat määrittelivät tutkittavan kärsivän motoris-kognitiivisesta riskioireyhtymästä (MCR), mikäli hänellä oli molemmat ongelmat. Näillä henkilöillä oli selvästi suuri muistisairauden riski (HR 3,3; 95 %:n LV 1,6–6,9) verrattuna niihin, joilla tällaista oireyhtymää ei ollut. Erityisen suuri riski oli vaskulaarisen muistisairauden riski (HR 12,8; 95 %:n LV 5,0–33,0). Motoris-kognitiivinen riskioireyhtymä näytti myös ennustavan vaskulaarista muistisairautta itsenäisesti ilman amnestista lievää muistin heikkenemistä.
Kävelynopeuden tutkiminen pitäisi kuulua geriatrisen kokonaisvaltaisen arvioinnin menetelmiin, sillä se ennustaa muistisairautta ja kertoo samalla myös haurastumisesta ja kyvystä hoitaa itsenäisesti omia asioita.
Verghese J ym. Motoric cognitive risk syndrome and the risk of dementia. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2013;68:412–8.
Hausdorff JM, Buchman AS. What links gait speed and MCI with dementia? A fresh look at the association between motor and cognitive function. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2013;68:409–11.
Kaisu Pitkälä
yleislääketieteen professori
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 34/2013.
