Kaularangan kulumasairauden leikkauksia tehdään erityisesti luisen juurikanavan ahtauman vuoksi. Uusintaleikkauksia tehdään jopa 13 prosentille potilaista. Kaularangan kulumasairauden leikkausten määrä Suomessa on lisääntynyt puolella vuosina 1999–2015. Nämä havainnot teki LL Anna Kotkansalo väitöstutkimuksessaan.
Leikkausten ikävakioidussa esiintymistiheydessä on yliopistosairaaloiden välillä yli 2,5-kertaisia eroja. Leikkausten esiintyvyyden nousu sekä sairaaloiden väliset erot liittyvät Kotkansalon mukaan todennäköisesti leikkausindikaatioiden vakiintumattomuuteen.
Kaikki Suomessa vuosina 1999–2015 kaularangan kulumasairauden vuoksi tehdyt leikkaukset analysoitiin viranomaisrekistereistä saatujen tietojen pohjalta.
Leikkausten ikävakioitu esiintyvyystiheys lisääntyi tutkimusaikana puolitoistakertaiseksi, mutta nousu tasaantui tarkastelujakson lopulla. Vuonna 2015 Suomessa tehtiin kaularangan kuluman vuoksi 32 leikkausta 100 000 aikuista kohti.
Mediaaniaika uusintaleikkaukseen lyhyt
Luisen hermojuurikanavan ahtauma oli yleisin leikkauksen syy vuodesta 2007 lähtien. Leikkausten ikävakioidussa esiintymistiheydessä oli jopa yli 2,5-kertaisia eroja yliopistosairaaloiden välillä.
– Erot olivat merkittävimmät luisen juuriaukkoahtauman vuoksi tehtyjen leikkausten esiintyvyystiheydessä. Tutkimusaikana erityisesti kaularangan etukautta tehtävien avarrus- ja luudutusleikkausten määrä lisääntyi, ja tätä tekniikkaa käytettiin 2010-luvulla yli 80 prosentissa kaularankaleikkauksista. Myös käytetyissä leikkaustekniikoissa oli eroavaisuuksia eri yliopistosairaaloiden välillä, Kotkansalo sanoo tiedotteessa.
Vuosina 1999–2015 kaularankakuluman vuoksi leikatuista potilaista 13 prosentille tehtiin uusintaleikkaus. Tutkimuksessa keskityttiin yli vuoden kuluttua ensimmäisestä leikkauksesta tehtyihin uusintaleikkauksiin, joiden ajateltiin edustavan kuluman etenemistä. Näitä myöhäisiä uusintaleikkauksia tehtiin yhdeksälle prosentille potilaista.
Kotkansalon mukaan mediaaniaika uusintaleikkaukseen osoittautui varsin lyhyeksi, vain 3,6 vuodeksi. Myöhäisistä uusintaleikkauksista jopa 75 prosenttia tehtiin ensimmäisten kuuden ja puolen vuoden sisällä leikkauksesta. Uusintaleikkaukseen joutumisen todennäköisyyttä lisäsivät nuori ikä, miessukupuoli, etukautta tehty avarrus-luudutusleikkaus, luinen juuriaukon ahtauma leikkauksen syynä sekä mietojen opiaattien tai lihasrelaksanttien käyttö ennen leikkausta. Uusintaleikkausriskissä oli 50 prosentin ero pienimmän ja suurimman riskin sairaalan välillä.
Juuriaukkoahtauman leikkaukset lisääntyneet
Kaularangan kulumasairauden leikkausten esiintymistiheys kasvoi erityisesti siksi, että juuriaukkoahtauman leikkaukset lisääntyivät.
– Myös selkäydinkanavan ahtauman vuoksi tehdyt leikkaukset lisääntyivät, mutta selvästi vähemmän. Muutos leikkausindikaatioissa vaikuttaisi selittävän leikkausten esiintyvyyden nousun. Osaltaan tähän voi vaikuttaa magneettikuvauksen ja leikkausten saatavuuden paraneminen. Satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuva näyttö leikkausten vaikuttavuudesta on edelleen varsin niukkaa, ja juuriaukkoahtauman diagnoosi perustuu edelleen pitkälti kliiniseen arvioon oireiden syystä, jolloin yksiköiden välille voi muodostua eroja toimintatavoissa, Kotkansalo kertoo.
LL Anna Kotkansalon väitöskirja Surgery for degenerative and rheumatoid cervical spine disease in Finland tarkastetaan tarkastettavaksi Turun yliopistossa 11. helmikuuta.
Ulla Toikkanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
