– Synnytysten keskittyminen yhä enemmän suuriin synnytysyksikköihin on luonut tarpeen perustaa kätilövetoisia synnytysyksiköitä. Suomessa on käynnistetty Synnytystupa-hanke, jonka tarkoituksena on saada kätilövetoiset synnytystuvat osaksi suomalaista synnytyssairaala-järjestelmää, todetaan Kätilöliiton kannanotossa.
Liitto huomauttaa, että sosiaali- ja terveysministeriön päivystyshoitoa koskevasta asetuksesta on saatu ennakkotietoja, joiden mukaan pienet, kodinomaiset synnytyssairaalat tulevat häviämään lähes kokonaan. Suomalainen synnytyssairaalaverkosto on siten suuressa muutoksessa, koska juuri näissä pienissä sairaaloissa useimmiten hoidetaan matalan riskin synnyttäjiä.
Matalan riskin synnyttäjille kriteerit ja hoitosuositukset
Tampereelle kokoontuneilla Kätilöpäivillä esitetään, että koko Suomeen tulee saada ensi tilassa valtakunnalliset matalan riskin synnyttäjän kriteerit ja hoitosuositukset. Kriteerien perusteella voidaan jo raskauden aikana määritellä synnyttäjän tarkoituksenmukaista hoitoa ja synnytyspaikkaa. Huolellista arviota tulee jatkaa koko raskauden ja synnytyksen ajan, ja tarvittaessa arviota ja interventiovalmiutta pitää muuttaa.
– Ilman lääketieteellistä syytä normaaliin synnytykseen puuttuminen voi vaikuttaa epäsuotuisasti sekä synnyttäjän että syntyvän lapsen hyvinvointiin. Tarpeeton ylihoitaminen lisää hoidon kustannuksia turhien tutkimusten ja toimenpiteiden vuoksi. Kuitenkin teknologian hyödyntäminen aina tarvittaessa on yksi laadukkaan ja turvallisen raskauden ja synnytyksen hoidon kulmakivistä, Kätilöliitto toteaa.
Suomessa matalan riskin synnytyksen kriteerit on määritelty vain Tampereen yliopistollisessa sairaalassa siellä käynnissä olevassa MARISKI-projektissa.
Järjestelmään kuuluva synnytystupa on tarkoituksenmukainen ja taloudellinen synnytyspaikka. Sijainti sairaalan synnytyssalin yhteydessä mahdollistaa turvallisen synnyttämisen, kun kyseessä on matalan riskin synnyttäjä. Samalla synnytystuvat antaisivat suomalaisille perheille vaihtoehtoja synnytyksen hoidon ja paikan suhteen.
STM:n Keistinen: Keskustelu on paikallaan
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen pitää Kätilöliiton keskustelunavausta tarpeellisena.
Hän viittaa muun muassa ETENE:n (sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta) kannanottoon, jossa todetaan, että "Lapsen kasvun ja kehityksen perusedellytys on synnytystapahtumaa edeltävä, synnytyksen aikainen ja synnytyksen jälkeisen hoidon taso. Tason määrittelyyn liittyy monia ulottuvuuksia ja erilaisia arvostuksia, joista on syytä jatkaa keskustelua. Erityistä keskustelua tulee käydä sikiön oikeudesta terveyteen ja hyvinvointiin, sillä se kertoo lapsen orastavasta elämän arvosta yhteiskunnalle."
– Päivystysasetustahan ei ole vielä annettu, muistuttaa Timo Keistinen.
– Asetuksen valmistelussa on kuultu laajasti terveydenhuollon organisaatioita ja ammattijärjestöjä ja -seuroja sekä tehty useita selvityksiä. Laajassa lausuntokierroksessa saatiin lähes 100 kannanottoa muun muassa Kätilöliitolta. Näiden pohjalta on asetusluonnosta muokattu edelleen, hän toteaa.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
