Eturauhassyöpä on kastraatioresistentissä ja etäpesäkkeettömässä vaiheessa silloin, kun se lakkaa reagoimasta testosteronipitoisuutta pienentävään hoitoon, mutta sen ei ole vielä tavanomaisin kuvantamismenetelmin todettu levinneen muualle elimistöön. Etäpesäkkeiden kehittymistä viivyttävä hoito myöhentää näillä suuren riskin potilailla taudin oireita aiheuttavaa etenemistä ja tautispesifistä kuolemaa. Kansainvälinen tutkijakollegio vertasi kolmea uuden polven androgeenireseptorin salpaajaa, apalutamidia, entsalutamidia ja darolutamidia, tässä tarkoituksessa.
Tutkimus perustui runsaan 4 000:n kastraatiohoidossa olevan potilaan kolmosvaiheen lumekontrolloitujen kliinisten tutkimusten verkkometa-analyysiin. Potilaista noin 2 700 sai uuden polven androgeenireseptorin salpaajaa ja noin 1 400 lumehoitoa. Kaikki kolme lääkkettä olivat merkittävästi lumelääkettä tehokkaampia etäpesäkkeettömän ajan pitkittämisessä.
Lääkkeiden epäsuoran keskinäisen vertailun perusteella molekyylirakenteeltaan ja vaikutusmekanismiltaan samantyyppiset apalutamidi ja entsalutamidi olivat merkittävästi darolutamidia tehokkaampia etäpesäkkeettömän vaiheen ja PSA:n etenemiseen kuluvan ajan pitkittämisessä. Toisaalta rakenteeltaan nonsteroidaalinen darolutamidi oli näistä kolmesta parhaiten siedetty haittavaikutusten jäädessä lumeen kanssa samalle tasolle. Lääke läpäisee veri-aivoesteen vain vähäisessä määrin eikä se ole sytokromientsyymien estäjä. Siksi se erottuu vertailukohteistaan paremmin siedettynä, epätodennäköisemmin lääkeinteraktioihin johtavana ja vähemmän toksisia haittavaikutuksia aiheuttavana.
Tutkijoiden mukaan tämän kaltainen epäsuora vertailu voi olla avuksi sopivimman hoitovaihtoehdon valitsemiseksi kullekin potilaalle. Kuitenkin huolellisesti suunnitellut suorat vertailevat lääketutkimukset ovat tarpeen tämän tutkimuksen tulosten validoimiseksi.
Mori K, Mostafaei H, Pradere B ym. Apalutamide, enzalutamide, and darolutamide for non-metastatic castration-resistant prostate cancer: a systematic review and network meta-analysis. Int J Clin Oncol 2020;25:1892–900.
Ossi Lindell
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 3/2021.
