Koronapandemia näkyy Myrkytystietokeskuksen tilastoissa ainoastaan yhdellä tavalla: käsidesiä on käytetty.
– Teimme täsmätarkastelua koronan mahdollisista vaikutuksista. Omien havaintojemme mukaan käsidesi on meillä ainoa, jonka käyttö selkeästi näkyy yhteydenotoissa, kertoo vastaava proviisori Anna-Kaisa Eronen Husista.
Kotimaan tilastoissa sienimyrkytysten määrä on tipahtanut 683 yhteydenotosta noin sadalla, vaikka ihmiset ovat liikkuneet luonnossa enemmän.
– Luku vaihtelee vuosittain sen mukaan, millainen sienivuosi on. Säistä johtuva sienien määrän vaihtelu näkyy oletettavasti suoraan, vaikka varmaa vastausta muutokseen ei voikaan antaa.
Yhteydenottoja Myrkytystietokeskukseen oli vuonna 2021 noin 37 000. Tämä on samaa tasoa kuin jo pitkään aiemmin. Luvut ovat kautta linjan hämmentävän samalla tasolla.
– Puheluita tulee sen mukaan mitä ihmisille sattuu ja tapahtuu.
Pitkällä aikavälillä yhteydenotoissa näkyy esimerkiksi ikärakenteen muutos.
– Ikääntyneitä koskevat kyselyt olivat nousussa muutama vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa. Tämä selittyy sillä, että väestö ikääntyy ja käyttää enemmän lääkkeitä. Kahta vuotta peräkkäin vertaamalla muutosta ei näe, pidemmällä aikavälillä kyllä.
Pieniä muutoksia tilastoihin voi tuoda tutkimustieto. Jos esimerkiksi myrkyllisenä pidetty kasvi todetaan luultua harmittomammaksi, sen luokittelu muuttuu ja vaikuttaa tilastointiin.
Yhteydenotoissa samat aineet keikkuvat kärjessä vuodesta toiseen. Parasetamolin ja pesuaineiden osalta yhteydenottomäärät ovat nelinumeroisia.
– Tilastot kertovat siitä, mistä meille soitetaan. Esimerkiksi huumausaineista tulee varsin vähän kyselyitä. Käyttäjillä on mahdollisesti aika korkea kynnys soittaa. Läheiset tai paikallaolevat soittavat sitten hätätilanteessa ehkä ennemmin 112:een kuin meille. Meille näkynee vain jäävuoren huippu.
Maria Nummela
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
