Koronakaranteeniajan muutos vaikuttaa altistuksia seuraavaan Koronavilkku-sovellukseen.
– Sillä on vaikutuksia moneen osa-alueeseen, ja lähdemme nyt viemään toteutuksia eteenpäin, kertoo ylilääkäri Jonna Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tietopalvelut-osastolta.
THL ilmoitti viime viikolla, että koronaan liittyvän karanteenin pituus lyhenee 14 päivästä 10 päivään.
Muutokset vaikuttavat Koronavilkun altistumislaskentaan ja järjestelmän asetuksiin sekä käyttäjille näytettäviin teksteihin.
Mitä pitää tehdä varoituksen jälkeen?
Koronavilkku on ladattu jo yli 2,3 miljoonaa kertaa. Tartuntailmoituksia eli avauskoodeja on järjestelmän kautta lähetetty viime perjantaiaamuun mennessä 1222. Tämä on noin 37 prosenttia tartunnoista.
Koronavilkun vastaanotto on ollut ilahduttavan myönteinen, Salonen sanoo.
Eniten päänvaivaa käyttäjille ja terveydenhuollon työntekijöille on koitunut siitä, miten toimia altistumisilmoituksen jälkeen.
– Kansalliset ohjeet tästä ovat väistämättä yleisluonteisia, ja niitä joudutaan esimerkiksi oppilaitoksissa ja työpaikoilla soveltamaan.
Työterveyslaitoksen työpaikoille suunnattuihin ohjeisiin on lisätty kohta Koronavilkun hälytyksestä. Ensisijainen toimenpide on niiden mukaan etätyön järjestäminen. Jos se ei onnistu, työpaikalla pitää sopia turvatoimista ja tarvittaessa suu-nenäsuojuksen käytöstä.
Varoitusviestit eivät ensin lähteneet
Ratkottavana on se, että pitkissä altistumiskontakteissa ei aina tule altistumisilmoitusta.
– Ongelma on arvioitu pieneksi, sillä ihmiset muistavat todennäköisemmin hyvin itsekin tällaisen pitkän kontaktin ja tuntevat ihmiset, joiden kanssa ovat pidempään tekemisissä. Koronavilkun on tärkeää tunnistaa lyhyet kontaktit, jotka voivat käyttäjältä unohtua, Salonen sanoo.
Kerran on käynyt niin, että varoitustekstiviestit eivät lähteneet niin kuin piti, koska tekstiviestilähetyksessä oli tekninen häiriö. Asia ratkesi uuden koodin syötöllä.
– Asia saatiin selvitettyä nopeasti, ja terveydenhuollon toimijat saivat lähetettyä koodit uudestaan. Yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden suuntaan on ainakin meidän näkökulmastamme sujunut hienosti, Salonen kiittää.
Ilmoituksissa viiveitä
Julkisuudessa on kerrottu Koronavilkun altistumisilmoitusten viiveistä.
Helsingin Sanomat kertoi 7. lokakuuta, että jotkut ovat saaneet Koronavilkku-hälytyksen jopa useita päiviä altistumisen jälkeen. Jäljitystyössä on ollut viiveitä.
Ketjussa on monta kohtaa, joiden ripeys ratkaisee varoituksen nopeuden. Jäljittäjien pitää saada tieto tartunnasta nopeasti, heidän pitää lähettää koodi sairastuneelle nopeasti, ja sairastuneen pitää syöttää koodi Koronavilkkuun nopeasti, Salonen sanoo.
Koronavilkun toiminnassakin on viive. Sovellus lähettää varoituksen kerran koodin syöttämistä seuraavana aamuna.
Helsingin Sanomien haastatteleman THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiahon mukaan kyseessä on tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvä suunniteltu viive.
Koronavilkun kehittäjille on tullut kansalaispalautetta, että terveydenhuollossa ei aina tiedetä, mistä avauskoodin saa.
Jonna Salonen muistuttaa, että avauskoodin saa tartunnan jäljittäjiltä riippumatta siitä, missä tartunta todetaan. Jäljitystyö on julkisen terveydenhuollon tehtävä, jonka hoitavat kunnat tai kuntayhtymät.
Minna Pihlava
Kuva Sami Perttilä
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 42/2020.
