1. Mikä on plantaarifaskiitti?
Plantaarifaskiitti on jalkapohjan jännekalvon rappeuma, joka aiheuttaa kipua kantapään etupuolella tai jalkaterän sisäsyrjällä.
Jännekalvo on sidekudosrakenne, joka tukee jalkaterän kaarta ja vaimentaa iskuja kävellessä.
2. Kuinka yleisestä vaivasta on kyse?
Plantaarifaskiitti on varsin yleinen vaiva, josta arviolta kärsii jopa 10 prosenttia ihmisistä jossain elämänvaiheessa.
3. Mitkä ovat plantaarifaskiitin oireet?
Plantaarifaskiitin tyypillisin oire on kantapään kipu, joka on usein pahimmillaan aamulla ylös noustessa tai pitkän istumisen jälkeen. Kipu yleensä helpottaa liikkuessa, mutta pahentuu uudelleen rasituksen jatkuessa.
Kipu voi olla lievää polttelua tai terävää pistelyä.
Kipu voi haitata kävelyä, juoksua ja muita jalkaa kuormittavia aktiviteetteja.
4. Mistä plantaarifaskiitti johtuu?
Yleisimmät syyt plantaarifaskiitin syntyyn ovat:
- tavallista suurempi jalkaterän rasitus tai voimakas ponnistus
- ylipaino
- toistuva rasitus, esimerkiksi pitkäkestoinen seisominen tai juokseminen
- jalkaterän asentovirheet
- kovat, kapeat tai huonosti tukevat kengät
- äkillinen fyysisen harjoittelun lisääminen
Joskus plantaarifaskiitti voi olla seurausta jalkaterän vammasta, kuten nyrjähdyksestä tai venähdyksestä.
5. Miten plantaarifaskiittia voi hoitaa?
Plantaarifaskiitti paranee usein itsestään muutamassa kuukaudessa, mutta joskus se voi pitkittyä jopa vuosiksi. Hoidon tulee lievittää kipua, edistää paranemista ja ehkäistä vaivan uusiutumista.
Kipuun voi käyttää lyhytaikaisesti tulehduskipulääkkeitä, kylmähoitoa tai kantapään alla käytettävää pehmennystyynyä.
6. Voiko plantaarifaskiitin kanssa treenata?
Kuormittavampi treenaaminen kannattaa tauottaa hetkeksi, sillä hoidon perusta on kivun synnyttäneen rasituksen vähentäminen tai lopettaminen.
Sen sijaan jalkaterää voi kuntouttaa kotona.
Jännekalvon venyttelyhoito on tärkeä osa hoitoa, sillä se lisää jännekalvon joustavuutta ja vähentää sen kireyttä. Täällä voit tutustua jännekalvon venytyshoitoon.
Lisäksi on hyvä venyttää pohjelihaksia ja akillesjänteitä, sillä ne vaikuttavat jännekalvon jännitykseen. Esimerkiksi täältä löydät ohjeet pohjelihaksen ja akillesjänteen venytykseen.
Jalkaterän lihasten vahvistaminen voi myös auttaa plantaarifaskiitin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Ohjeet tähän harjoitteluun löydät täältä .
7. Milloin lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos kipu on hyvin voimakasta, estää normaalia kävelyä tai ei hellitä itsehoidosta huolimatta kuuden viikon kuluessa.
Lääkäriin tulee mennä myös, jos kipuun liittyy turvotusta, punoitusta, kuumetta, tunnottomuutta tai pistelyä jalkaterässä, sillä silloin kivun syy voi olla jokin muu kuin plantaarifaskiitti.
Lääkäri tai fysioterapeutti voi arvioida jalkaterän rakennetta ja toimintaa, antaa ohjeita venyttelyyn ja lihasharjoitteluun, suositella tukipohjallisia tai muita apuvälineitä, tehdä kipua lievittäviä tai tulehdusta vähentäviä hoitoja, kuten akupunktiota, antaa tarvittaessa kortisoni-injektioita tai lähettää jatkotutkimuksiin tai leikkaushoitoon.
8. Miten ehkäistä plantaarifaskiittia?
Seuraavat vinkit voivat auttaa ennaltaehkäisyssä:
- valitse sopivat, hyvin tukevat ja pehmustetut kengät, jotka eivät purista jalkaterää
- vaihda kengät säännöllisesti, sillä kuluneet kengät menettävät iskunvaimennuskykynsä
- vältä ylipainoa, sillä ylipaino lisää jalkaterän kuormitusta
- venyttele jalkaterää, pohjelihaksia ja akillesjännettä ennen ja jälkeen rasituksen
- lisää harjoittelun määrää ja tehoa maltillisesti ja vaihtele harjoittelun muotoa ja alustaa
- käytä tukipohjallisia tai kantapehmusteita tarvittaessa
- lepää ja hoida kipua heti, jos se ilmenee
Plantaarifaskiitti ei ole vaarallinen tila, mutta se voi heikentää elämänlaatua ja haitata liikkumista.
