Kanta-arkisto otettiin käyttöön Helsingin terveyskeskuksissa marraskuun lopussa. Ongelmia on aiheutunut mm. siitä, että potilastietojärjestelmä keskeyttää vähän väliä kliinisen työn huomauttamalla potilaan informoinnista.
– Tämä on iso ongelma. Muistutuksia tulee järjestelmästä niin kauan, kunnes informaatio on annettu potilaalle. Potilastietojärjestelmä ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että kaikissa tilanteissa informoiminen ei ole mahdollista. Vaikka potilas olisi kuollut, informoinnista huomautetaan, toteaa potilastiedon arkiston käyttöönoton projektipäällikkö, terveyskeskuslääkäri Antti Lähteenmäki Helsingin sosiaali- ja terveysvirastosta.
Miten alaikäistä potilasta informoidaan?
Kanta-arkiston tiedonhallintapalveluun tallennetaan mm. potilaan antama suostumus tietojen luovutukseen, mahdolliset luovutuskiellot, suostumuksen ja luovutuskieltojen peruutukset ja tieto siitä, että potilasta on informoitu valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista. Täysi-ikäiset potilaat pääsevät hallinnoimaan näitä palveluja Omakannan kautta. Tiedonhallintapalvelun rekisterinpitäjänä toimii Kela.
Lähteenmäen mielestä Kanta-arkiston toimintamallien kehittäminen on jäänyt puolitiehen. Hän pohtii sitä, miten lääkäri arvioi potilaan ymmärtäneen informaation.
– Toimintamalleissa ei kuvata, miten toimitaan, jos potilas ei voi ymmärtää informaatioita. Myös potilaan suostumuksen antamisessa on pulmia. Miten potilas antaa suostumuksensa tietojen luovutukseen, jos hänellä on esimerkiksi pitkälle edennyt muistisairaus, vaikea aivovamma, kehitysvamma tai skitsofrenia? kysyy Lähteenmäki.
Alaikäisten potilaiden informoiminen ja heiltä suostumuksen saaminen on niin ikään tehty hankalaksi, koska toistaiseksi niitä ei toteuteta Omakannassa.
Velvoitteet vievät aikaa potilastyöstä
Antti Lähteenmäki muistuttaa, että Kanta-arkiston velvoitteet ottavat runsaasti aikaa potilastyöstä. Hän veikkaa, että tämä tulee lopulta erittäin kalliiksi.
Potilastietoihin pitää nyt kirjata hoitosuhteen syy. Lähteenmäestä toteutus tuntuu hieman tragikoomiselta. Lääkäri joutuu usein määrittelemään hoitosuhteen syyn 14 vaihtoehdon valikosta päästäkseen potilaskertomukseen.
– Monissa tilanteissa potilastietojärjestelmä ei pysty vahvistamaan hoitosuhdetta. Silloin lääkäri joutuu valitsemaan valikosta, miksi hänen pitää päästä potilastietoihin, vaikka syynä olisi esimerkiksi reseptin kirjoittaminen, vastaanoton pitäminen tai laboratoriotutkimuksen määrääminen.
Lähteenmäki tähdentää, ettei hoitosuhteen syyn kirjaaminen kuitenkaan estä ketään menemästä katsomaan potilaskertomustietoja asiattomasti. Näihin tilanteisiin tarvitaan huolellista ja automatisoitua lokivalvontaa.
Kädenvääntöä vastuukysymyksistä
Terveyskeskuksissa on esiintynyt ongelmia erityisesti käytettäessä Pegasos-järjestelmää. Pulmia on ilmennyt usein lääkitystietojen kirjaamisessa. Potilaskertomukseen syntyy automaattisesti merkintä, kun lääkitykseen tehdään muutoksia.
– Merkinnässä saattaa lukea, että lääke on lopetettu. Lääkäri ei pysty kuitenkaan päättelemään, onko lääke oikeasti lopetettu, onko annosta muutettu tai jatkuuko lääkitys vaikkapa toisella kauppanimellä. Sellaisia virheitä on myös todettu, että potilaalle on kirjoitettu 100 tablettia, vaikka niitä on itse asiassa määrätty 400.
Lähteenmäki on vääntänyt viranomaisten kanssa kättä järjestelmään automaattisesti tulleiden virheiden vastuukysymyksistä.
– Viranomaisilta ei ole tullut selvää kannanottoa siihen, onko lääkäri vastuussa tällaisesta virheellisestä merkinnästä. Kaiken lisäksi Pegasoksesta ei saa virheellisiä merkintöjä poistettua.
Lähteenmäki kritisoi Kelaa siitä, ettei se anna mahdollisuutta tehdä huolellisia testejä tietojärjestelmäpalveluista. Viat todetaan vasta myöhemmin potilastyössä.
Kirjoittanut:
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
