Imetyskoordinaattori suunnittelee, kuinka eri toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä imetyksen edistämiseksi ja kuinka hoitoketjut järjestetään uudessa palvelujärjestelmässä. THL:n mukaan tärkeänä osana on vauvamyönteisyysohjelman ja muiden jo olemassa olevien hyvien käytäntöjen koordinointi ja levittäminen yli sairaanhoitopiiri- ja maakuntarajojen.
Viimeisin imeväisikäisten lasten ravitsemusta käsittelevä selvitys on julkaistu vuonna 2012. Koordinaattorin tehtävänä onkin suunnitella ja toteuttaa suomalaislasten imetyksestä tutkimus, joka vastaa sekä kansallisia tietotarpeita että WHO:n edellyttämiä seurantatietoja. Lisäksi koordinaattori selvittää äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien ja kätilöiden imetyskoulutuksen ja imetystiedot.
Imetyskoordinaattorille tarvetta jo pitkään
THL toteaa, että Suomessa on tehty valtakunnallisesti ja maakuntatasolla pitkään töitä imetyksen edistämiseksi. Tällä hetkellä neljä synnytyssairaalaa on auditoitunut vauvamyönteisiksi.
Lisäksi useat sairaalat kehittävät hoitokäytäntöjään näyttöön perustuviksi ja valmistautuvat auditointiin. Vauva- ja perhemyönteisyysohjelma on vasta käynnistymässä äitiys- ja lastenneuvoloissa.
Kansallisten imetyskoordinaattoreiden tarve on kirjoitettu jo vuonna 1990 julkaistuun Unicefin julistukseen (Innocenti Declaration). Vauvamyönteisyysohjelman käyttöön ottaneista teollistuneista maista kansallinen imetyskoordinaattori on 27 maassa 32:sta.
Viimeksi Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022 painotti imetyskoordinaattorin tarvetta. Tammikuussa 2018 luovutettiin perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle adressi kansallisen imetyskoordinaattorin saamiseksi Suomeen. Yhteensä 37 tahoa terveydenhuollon organisaatioista ja järjestöistä allekirjoitti adressin.
Kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Pixmac
Uutinen on julkaista aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
