Känsä on ihon tiivistä sarveismassaa, jota iho tuottaa suojautuakseen hankausta tai painetta vastaan.
Känsiä esiintyy yleisimmin päkiässä, mutta ne voivat muodostua myös varpaisiin tai varvasväleihin. Harvinaisemmin känsiä voi ilmestyä muualle jalkapohjaan.
Känsä voi muodostua myös käteen, mutta se on harvinaisempaa kuin jalkaterissä. Käden känsät voivat olla kivuliaita ja haitata päivittäistä toimintaa.
Mistä känsä johtuu?
Känsät syntyvät usein jalkaterän tai varpaiden virheasennoista, kuten latuskajalasta tai epäsopivista kengistä.
Kuiva, joustamaton iho on myös alttiimpi känsiintymiselle kuin hyvin rasvattu ja joustava iho.
Käden känsät voivat johtua toistuvasta hankauksesta tai painepisteistä, kuten esimerkiksi kirjoittamisesta tai työskentelystä kynän kanssa pitkiä aikoja.
Känsä voi aiheuttaa pistävää kipua, ja pitkäaikaiset hoitamattomat känsät voivat hermottua ja verisuonittua, mikä saattaa aiheuttaa kipua myös levossa.
Syylä vai känsä — mistä känsän tunnistaa?
Känsä ja syylä ovat kaksi erilaista ihonmuutosta, vaikka ne saattavatkin joskus sekoittua. Tässä niiden erot:
Känsä
- känsä on kova ja usein karhea ihomuodostuma, joka voi aiheuttaa kipua ja painetta
- känsät esiintyvät päkiässä, mutta ne voivat muodostua myös varpaisiin tai varvasväleihin
- känsät syntyvät usein jalkaterän tai varpaiden virheasennoista, kuten latuskajalasta tai epäsopivista kengistä
Syylä
- syylät ovat yleensä pieniä, koholla olevia ja karheita, ja niissä voi olla mustia pisteitä
- syylät voivat esiintyä missä tahansa kehon osassa, myös käsissä ja jaloissa
- syylät ovat tarttuvia ja voivat levitä ihokontaktin kautta
Jos epäilet kummasta ihomuutoksesta on kyse, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen oikean diagnoosin ja hoidon saamiseksi.
Miten känsää hoidetaan?
Jos huomaat känsän muodostumisen merkkejä, hoito kannattaa aloittaa heti, jotta känsä ei ehdi kasvaa suureksi. Pientä känsää on paljon helpompi hoitaa kuin isoa.
Pienen känsän saa helposti hoidettua pois känsälaastarilla, joka sisältää salisyylihappoa. Känsälaastari irrottaa känsän "juurineen". Tähän menee yleensä 2-4 viikkoa.
Laastarihoitoa ei suositella diabetesta sairastaville tai vanhuksille.
Kovettumia voi hioa kotona kevyesti pehmittävän jalkakylvyn jälkeen. Ihoa ei saa kuitenkaa ohentaa veitsellä, höylällä tai repimällä.
Känsän uudelleenkasvua kannattaa estää vaihtamalla puristavat ja hankaavat kengät. Lisäksi tärkeää on valita kengät, joissa on riittävästi tilaa jalkaterän etuosassa, jotta paine hankauskohdista saadaan poistettua.
Varpaanväliin tulevaa pehmeää känsää on vaikea hoitaa itse, koska känsälaastari ei pysy varvasvälissä paikallaan kovin hyvin.
Jos yllämainitut keinot eivät auta, kannattaa hakeutua lääkäriin tai jalkaterapeutille, joka voi poistaa känsä tai suojata sitä yksilöllisellä ortoosilla eli tukisidoksella, joka estää känsän kroonistumisen ja infektoitumisen.
Miten känsä poistetaan?
Jos känsä ei lähde kotihoidolla ja alkaa haittaamaan kävelyä, kannattaa hakeutua jalkojenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle.
Jalkojenhoitaja tai lääkäri voi ohentaa känsän veitsellä tai poralla pohjaa myöten. Myös sähköhyydystä (elektrokoagulaatiota) voidaan käyttää. Nestetyppijäädytyksestä ei ole känsän hoidossa apua.
Jos asentovirheen aiheuttamaa känsä poistetaan eikä asentovirhettä korjata, känsä uusiutuu 4-6 viikon sisällä.
Pehmeä känsä hoidetaan asiantuntijan vastaanotolla samaan tapaan kuin kova känsä. Hankalimmissa tapauksissa saatetaan tarvita ortopedista leikkausta.
Känsä on aina tärkeää hoitaa. Erityisesti pehmeä känsä voi infektoitua diabeetikoilla. Se voi toimia myös infektioporttina toistuvassa ruusussa.
Miten känsää voi ehkäistä?
Känsien ehkäisy on tärkeää. Tässä muutamia vinkkejä känsien ehkäisyyn:
- valitse sopivankokoiset ja leveälestiset kengät
- rasvaa jalkojasi säännöllisesti, mutta vältä varvasvälien voitelua
- hoida jalan virheasennot esimerkiksi tukipohjallisilla tai erikoiskengillä
- huolehdi jaloistasi ja huomaa känsien muodostuminen ajoissa
- kiinnitä huomiota myös käsien ergonomiaan toistuvia töitä tehdessäsi
