Suomea lähtee toukokuussa edustamaan Euroviisuihin kappale, jota voi kuvailla ryyppyralliksi.
Suomalaisen (miehen) on juotava itsensä humalaan, jotta voi vaihtaa vapaalle ja vapautua estoista, uskaltautua jopa tanssimaan.
Pidän kaksin käsin kiinni juomista niinkucha cha cha cha cha cha cha! Ei, en mieti huomista ku tartun tuopista niinku( - -) Haluun olla sekasin ja vapaa huolista niinku, ( - -) Ja mä jatkan kunnes en enää pysy tuolissa niinku — Käärijä: Cha cha cha
Koronavuosina A-klinikoilta hävisi tuhansia potilaita.
Viesti tuntuu vähän tunkkaiselta. On tanssilattia kuitenkin parempi vaihtoehto kuin lumihanki, viina ja kirves, joista Eppu Normaali lauloi 1980-luvulla.
Kulttuurissamme ryyppäämisellä on pitkät perinteet. 2000-luvulla alkoholin kokonaiskulutus on kuitenkin vähentynyt ja nuorten raittius yleistynyt. Samaan aikaan on havaittu enenevää polarisoitumista, myös nuorten humalahakuisessa juomisessa.
Viime vuosiin on osunut kolme isoa ilmiötä, joiden vaikutuksia vasta alamme nähdä.
1) Alkoholilain uudistus vuonna 2018 toi vahvemmat oluet, siiderit ja juomasekoitukset ruokakauppoihin, mikä kasvatti niiden menekkiä.
2) Korona-aika eristyksineen ja valmiuslakeineen lisäsi ongelmakäyttäjien alkoholinkäyttöä ja vaikeutti hoitoonpääsyä.
3) Päihdepalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille sote-uudistuksessa.
– Tämä on ollut huono yhdistelmä, sanoo entinen A-klinikan johtaja, päihdelääkäri Kaarlo Simojoki. Hän työskentelee päihdelääketieteen työelämäprofessorina Helsingin yliopistossa.
Tarkastellaan niitä hieman lähemmin:
Alkoholiperäisten maksasairauskuolemien määrä kääntyi voimakkaaseen kasvuun lakiuudistuksen jälkeen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan. Vuonna 2019 maksakuolemia oli yhdeksän prosenttia enemmän kuin 2017. Vuonna 2020 ero oli jo 17 prosenttia.
Nopea nousu kuolemien määrässä viittaa THL:n mukaan siihen, että erityisesti ongelmakäyttäjien, joiden maksa on jo vaurioitunut, juominen lisääntyi lakimuutoksen myötä. Vuoden 2020 luvuissa voi taas näkyä koronaepidemia.
Korona-aika vaikutti niin kuin kriisit yleensä: niillä, joilla meni jo ennestään huonosti, meni vieläkin huonommin. Alkoholinkäyttö polarisoitui. Kokonaiskulutus väheni, mutta jo aiemmin paljon juovien tilanne paheni.
Tähän suuntaan viittaavat muun muassa THL:n tutkimus sekä Ehkäisevän päihdetyön Ehytin 2021 teettämä kysely.
Samaan aikaan päihdepalveluiden tilanne heikkeni. Vuosina 2020–2021 A-klinikoiden potilasmäärä laski jopa kahdeksallatuhannella, kertoo Simojoki. Pudotus koski sekä julkisten että palvelutuottajien klinikoita, ei vain A-klinikka oy:n hoitamia.
Eikä se ole positiivinen asia. Ihmisten ongelmat eivät yhtäkkiä kadonneet. He eivät uskaltaneet hakeutua hoitoon esimerkiksi koronan takia. Lisäksi kunnat karsivat kulujaan ennen sote-uudistusta, mikä näkyi varsinkin varhaisen vaiheen hoitoonohjauksessa.
Maksakuolemat kasvoivat hurjasti Englannissa ja Walesissa.
– Kunnat jäähdyttelivät palvelujaan, mutta hyvinvointialueet eivät olleet vielä toiminnassa. Aukottomia todisteita minulla ei ole, mutta jos yhden vuoden aikana häviää noin monta potilasta, se ei ole sattumaa.
Kirroosit pidemmälle edenneitä
Husissa ei ole huomattu, että alkoholiperäisten maksasairauksien määrä olisi erityisesti kasvanut. Sen sijaan erikoissairaanhoitoon tulevat tapaukset ovat usein pidemmälle edenneitä, arvioi endoskopiayksikön ylilääkäri, gastroenterologian professori Perttu Arkkila.
Tähän on voinut vaikuttaa se, että korona-aikana kontaktit terveydenhuoltoon olivat harvemmassa ja kirroosi sai rauhassa pahentua huomaamatta.
Vastaavaa ilmiötä on havaittu myös ulkomailta.
Alkoholiperäisiin maksasairauksiin kuolleiden määrä kasvoi rajusti Englannissa ja Walesissa korona-aikana. New Scientistin mukaan maaliskuusta 2020 kesäkuuhun 2022 näiden kuolemien määrä ylitti 20 prosentilla viiden vuoden keskiarvon. Yhdysvalloissa on raportoitu samansuuntaista trendiä.
Ehdotetut syyt ovat samankaltaisia kuin meillä: lisääntynyt ongelmakäyttäjien alkoholinkulutus, viiveet diagnosoinnissa ja heikompi pääsy terveydenhuollon palveluihin.
Suomesta tarkat kuolinsyytilastot vielä osittain puuttuvat koko korona-ajalta, joten varmuudella ei voi sanoa, että maksakuolemat olisivat lisääntyneet. Vaikutelma on, että jonkin verran nousua on tapahtunut.
Tiukasti mukana työelämässä
Perttu Arkkila arvioi, että korona-aika ja etätöiden lisääntyminen ovat vaikuttaneet ihmisten alkoholinkäytön kasvuun.
Myös A-klinikoilla on huomattu koronan jälkimainingeissa uusi kävijäryhmä: työssäkäyvät, joiden juominen on luisunut hallinnasta, kun päivät kuluvat yksin kotona etätöissä.
Tämä ryhmä tulee näkymään vasta viiveellä erikoissairaanhoidossa – jos ei kelkkaa saada kääntymään ennen sitä.
– Tiedetään, että kirroosin kehittyminen on pitkä prosessi. Jos työssäkäyvä henkilö pikkuhiljaa lisää juomista, se ei vaikuta maksaan yhdessä tai kahdessa vuodessa, vaan vaatii pidemmän ajan. On huolestuttavaa, jos ihminen pystyy olosuhteiden vuoksi juomaan enemmän kuin aiemmin, sanoo Arkkila.
Meillä kirroosikuolleisuus on Euroopan tasolla tarkasteltuna erityisen suurta. Se johtuu pitkälti siitä, että sairaus usein todetaan vasta, kun tulee komplikaatioita, kuten verenvuotoa ruokatorveen tai infektio-ongelma.
Hoidon kannalta olisi hyödyllistä, jos varhaisvaiheen kirroosia pystyttäisiin löytämään aiemmin.
Arkkila on havainnut, että potilasaines on muuttunut jo ennen koronaa, noin kymmenen viime vuoden aikana.
Husiin tulee kirroosipotilaita, jotka ovat tiukasti kiinni työelämässä.
– Yhä enemmän tulee potilaita, jotka ovat tiukasti kiinni työelämässä ja sosiaalisissa kuvioissa, mutta ovat silti ajautuneet pitkälle edenneeseen alkoholiperäiseen maksasairauteen.
Tämä on uusi ilmiö.
Arkkila arvelee, että syynä ovat juomakulttuurin muuttuminen sekä elintapojen yleinen kohentuminen. Seurauksena ihmisen maksa kestää alkoholia pidempään.
Myöskään infektiot tai aliravitsemus eivät iske yhtä helposti kuin aiempina vuosikymmeninä.
Tunnettu suomalainen kaksikko
Maksakirroosit ja niiden aiheuttamat kuolemat ovat tietenkin vain yksi osa runsaan alkoholinkäytön aiheuttamista sairauksista.
Kirroosivaiheeseen edennyt maksasairaus on arviolta noin 50 000 suomalaisella. Alkoholin riskikäyttäjiä on noin puoli miljoonaa.
Suurempi haaste terveydenhuollolle on Kaarlo Simojoen mukaan epätasapainossa olevat muut sairaudet, jotka tulevat näkymään vielä pidemmällä viiveellä.
Hän on hämmästynyt, että alkoholista on yhteiskunnassa aika vähän puhuttu samaan aikaan, kun mielenterveysongelmat, etenkin nuorten, ovat olleet näkyvästi tapetilla.
Ne usein kulkevat käsi kädessä.
– Masennus ja alkoholi on tunnettu kombo Suomessa. Ja nuorillakin on päihdekäyttöä edelleen.
Nyt olisi hänen mielestään tärkeää saada huonolta näyttävä suunta kääntymään. Eli lisää rahaa päihdepalveluihin. Ja ne etulinjaan, kuten terapiat.
Viime vuoden heinäkuussa, keskellä kuuminta lomakautta, Valviran ylijohtaja Markus Henrikson vetosi suomalaisiin Yleisradiossa: Juokaa alkoholia vähemmän, koska sairaalat ovat niin kuormittuneita. Taustalla oli paha henkilöstöpula.
Saa nähdä, miten käy tänä vuonna. Jos kovan ennakkohehkutuksen saanut Käärijä menestyy Euroviisuissa, ainakin kesän korvamato on taattu.
