Samalla luokalla olevilla, myöhemmin syntyneillä lapsilla on useammin ADHD-lääkityksiä käytössä.
Väkisinkin tulee mieleen, ovatko kaikki diagnoosit oikein, pohti Husin lastenpsykiatrian ylilääkäri, professori Eeva Aronen Husin infotilaisuudessa perjantaina.
Lasten levoton käyttäyminen näyttää lisääntyneen, mutta ADHD:n määrä on pysynyt ennallaan.
Kovin pienenä näitä diagnooseja ei kannata tehdä.
– Kaikki mikä näyttää ADHD:ltä, ei välttämättä ole sitä.
Puolenkin vuoden kehityserot ovat lapsilla suuria.
Toinen oppii hallitsemaan impulsiivisuuttaan aiemmin kuin toinen. Lapset ovat erilaisia, ja lisäksi perintötekijöillä ja ympäristöllä on valtava merkitys kontrollitapoja opeteltaessa.
Aivot kehittyvät, ja ikä yleensä parantaa keinoja toiminnan hallintaa.
– Kovin pienenä näitä diagnooseja ei kannata tehdä.
Aivojen kypsymisen kautta tilanne usein rauhoittuu, varsinkin monipuolisten tukitoimien myötä.
ADHD-lääkitys ei aina kannata
ADHD-lääkehoidon määrä on ollut jyrkässä nousussa viime vuosina. Tämä ei ole kuitenkaan oikotie onneen.
– Kaikille lääkityksestä ei ole hyötyä. Silloin sitä on turha käyttää.
Jos diagnoosi kuitenkin on oikein, on hyvä muistaa, ettei se ole loppuelämän leima. Jos oireet eivät vaikuta toimintakykyyn, voidaan diagnoosi purkaa.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
