Sosiaali- ja terveysministeriössä toimivan Hilan päätöksenteon pitäisi olla avointa ja läpinäkyvää. Kielteisten päätöstensä yksityiskohtaiseen argumentointiin Hila ei kuitenkaan kykene, koska tällöin pitäisi julkistaa yritysten liikesalaisuuden piiriin kuuluvia seikkoja.
– Hila toimii puun ja kuoren välissä, sillä julkisuuslain velvoitteet kieltävät meitä kertomasta päätöstemme perusteista siltä osin kuin ne sisältävät liike- ja ammattisalaisuuksia, kuvailee Hilan johtaja Lauri Pelkonen.
Lääketeollisuus ry:n lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta toteaa, että koska tarkkaa ohjeistusta ei ole olemassa, käytännössä lääkeyritys määrittelee hyvin pitkälle liikesalaisuuksien rajat. Silti kaikkien Hilan päätösten perustelujen ei pitäisi olla täysin salaisiakaan.
– Yritysten Hilalle toimittamassa materiaalissa liikesalaisuuden piiriin voi kuulua myyntilupadokumentaation lisäksi myös terveystalousselvityksen materiaaleja ja suoraan liiketoimintaan liittyviä tietoja, kuten eurooppalaisia vertailuhintoja, haettu korvattavuus ja haettu tukkuhinta tai myyntiennusteita, Rinta kertoo.
Rinnan mukaan molemmille osapuolille olisi kuitenkin hyödyksi, jos julkisuuslainsäädännön rajoista voitaisiin keskustella periaatetasolla niin, että näitä periaatteita voitaisiin sitten soveltaa yksittäisiin päätöksiin.
Poikkeuksellinen palautetulva
Lauri Pelkosen mukaan viime vuoden joulukuussa tehty detemirinsuliinin erityiskorvattavuuden lopettanut päätös nostatti Hilan historiassa poikkeuksellisen tunteikkaan palauteryöpyn.
– Kansalaiset lähestyivät puhelinsoitoin, sähköpostein ja kirjein, Pelkonen kertoo.
Päätös sai myös paljon mediahuomiota, synnytti kaksi kirjallista kysymystä eduskunnassa ja yli 11 000 ihmisen allekirjoittaman adressin. Diabetesliitto oli erittäin aktiivisesti mukana julkisessa keskustelussa ja nimien keräyksessä.
Ennen joulua Hila teki uuden ratkaisun ja jatkoi erityskorvattavuutta, mutta vain täksi vuodeksi.
Pelkonen muistuttaa, että Hilan ja lääketeollisuuden kesken on väistämättä näkemyseroja Kela-korvauksen edellytyksenä olevasta kohtuullisesta tukkuhinnasta. Hila tekee ratkaisunsa valtiontalouden näkökulmasta, lääketeollisuus pyrkii saamaan itseään tyydyttävän hinnan.
Pelkonen korostaa, ettei kyse suinkaan ole vain säästöistä, vaan Hilan arvioitavana on lääkehoidon kokonaistaloudellisuus hyötyineen ja haittoineen.
– Meillä on jatkuva keskusteluyhteys lääketeollisuuteen ja tavoitteena on päästä eri osapuolia tyydyttävään ratkaisuun lain säätämien kriteerien sisällä. Potilaiden ja lääkärien suuntaan meillä on varmasti aina parantamisen varaa tiedottamisessa. Kielteisiä korvattavuuspäätöksiä tehtäessä pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon lääkkeitä tarvitsevien potilaiden hoidon järjestämiseen vaadittava siirtymäaika, sanoo Lauri Pelkonen.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehdessä 17/13.
