Miten alati niukkenevien resurssien kanssa voidaan tuottaa riittävästi tietoa päättäjille ja kansalaisille? Tämän yhtälön edessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusi pääjohtaja, LKT Juhani Eskola sanoo olevansa erittäin huolestunut.
– THL:n pitää pystyä säilyttämään asiantuntijaroolinsa, koska poliittinen päätöksenteko vaatii tutkittua tietoa tuekseen. Meidän asiantuntijamme tekivät pitkiä päiviä esimerkiksi viime vuoden lopulla, kun sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävän lakiuudistuksen vaikutuksia piti arvioida huippukireässä aikataulussa.
– Valtio todellakin sai mitä tilasi. Vieläpä nopeasti, edullisesti ja luotettavasti, kiittää Eskola väkeään.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksissä edellytetään erityisen syvää asiantuntemusta, jota ei löydy konsulttitoimistoista eikä välttämättä yliopistoistakaan.
Huolissaan Eskola on myös valtioneuvoston päätöksestä siirtää tutkimusrahoitusta sektoritutkimuslaitoksilta tilapäisiin, nopeasti tilattaviin, päivänpolitiikkaa sivuaviin tutkimushankkeisiin.
– Meitä tutkimuslaitoksia neuvotaan osallistumaan tuleviin tarjouskilpailuihin, mutta miten se onnistuu, kun meiltä on juuri leikattu osaajia? kysyy Eskola.
HPV-kohu opetti ja kannusti
Nopeaa reagointia päivänpolttaviin tapauksiin edellytetään myös erilaisissa terveyskohuissa, kuten syksyisessä papilloomavirusrokotteisiin liittyneessä mediapyörityksessä. Sikainfluenssakohun aikaisesta, jähmeydeksikin moititusta virallisuudesta oli otettu opiksi, ja THL:n asiantuntijat lähtivät välittömästi sosiaalisen median keskusteluun mukaan.
– Meillä oli nyt varauduttu vastaiskuun, joten asiantuntijat materiaaleineen ja taustatietoineen olivat heti valmiina, Eskola kertoo.
Se, mikä pääjohtajaa jäi harmittamaan, oli THL:sta riippumaton alihankkijan kömmähdys. Rokotettavien tyttöjen vanhemmat saivat infokirjeensä vasta lastensa kirjeen jälkeen, mikä hämmensi vanhempia.
Eskola sanoo, että viranomaisilta kuuluu odottaa paitsi täsmällisyyttä, myös harkintaa etenkin julkisissa ulostuloissa.
– Medialta kaipaisimme asiantuntijuuden ja tieteellisen arviointiprosessin käyneen tutkimuksen arvottamista. Esimerkiksi brittien laatulehti Guardian linjasi viime syksynä, että vaikkapa WHO:n tieteellistä kannanottoa voi tarvittaessa arvioida taho, jonka painoarvo on yhtä suuri. ”Vastapuoleksi” ei kelpuuteta ketä tahansa kriitikkoa, toteaa Juhani Eskola.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Pekka Pajuvirta/THL
Julkaistu Lääkärilehdessä 3/14.
