Husin Uusi lastensairaala tarjoaa mahdollisuutta hakeutua sydänleikkaukseen Kööpenhaminan lastensairaalaan. Syynä on pula lasten tehohoitajista ja siitä johtuva hoitoon pääsyn viivästyminen.
Mahdollisuutta tarjotaan lapsipotilaille, joiden sydänvika tai sydänsairaus ei ole välittömästi henkeä uhkaava. Ensisijaisesti tähän soveltuu eteisväliseinäaukon sulkeminen.
Eteisväliseinäaukko on yleinen synnynnäinen sydänvika ja se pystytään yleensä aina korjaamaan.
Näissä leikkauksissa komplikaatiot ovat äärimmäisen harvinaisia, mutta toki mahdollisia.
Miten uusi järjestely vaikuttaa lastenkirurgien työhön Husissa, linjajohtaja Jukka Salminen?
– Vielä se ei ole vaikuttanut sydänkirurgien työhön muualla kuin täällä johdossa. Yhteistyömahdollisuutta pohjoismaisten yliopistosairaaloiden kanssa alettiin valmistella kansallisen tehohoitotyöryhmän ehdotuksesta, ja nyt reitti on selvä Kööpenhaminaan. Mahdollisesti myöhemmin myös Ruotsiin.
Nyt kun kirjeet ovat lähdössä ja jos perhe päättää hakeutua sinne hoitoon, jokaisen potilaan kohdalla tulee pitää erillinen hoitokokous ulkomaille. Siihen osallistuvat molempien maiden kardiologit ja kirurgit, jotta lähettämisen lääketieteellinen puoli on betonissa.
Prosessi pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi perheille. Heille tulee ohjeet, minä päivänä ja miten hakeudutaan hoitoon. Me hoidamme paperityön yhdessä Kelan kanssa, se menee ulkomaille hoitoon hakeutumisen säännöksen mukaisesti. Yksittäisen lääkärin osalta tarkoittaa sitä, että tulee tehdä B-lausunto Kelalle.
Valmistellaanko potilasta ja perhettä Suomessa? Ja entä jos tulee komplikaatioita?
– Leikkaukseen valmistautuminen tehdään Tanskan päässä heidän normiprosessiensa mukaisesti. Potilaan arviointi ja leikkauksen tarve on päätetty jo aiemmin täällä. Tanskan kanssa tehtyyn sopimukseen sisältyy suomen kielen tulkki. Lisätietoja voi tietenkin kysellä Uudesta lastensairaalasta.
Näissä leikkauksissa komplikaatiot ovat äärimmäisen harvinaisia, mutta toki mahdollisia. Ne hoidetaan paikan päällä heidän käytäntöjensä mukaisesti. Jatkohoito, kontrollit ja muut ovat sitten taas Suomessa, kun hoitojakso Tanskassa on ohi.
Onko Suomen ja Tanskan välillä eriäviä käytäntöjä, mitä kirurgien pitäisi huomioida?
– Meillä on hyvin yhtenäiset hoitolinjat. Olemme pitäneet pohjoismaiden välillä vuosittaisia yhteisiä kokouksia yli 30 vuoden ajan, jossa vertaillaan tuloksia ja hoitolinjoja. Pohjoismainen perinne on, että olemme läheisessä yhteistyössä keskenämme.
Toimenpiteet ovat olleet välttämättömiä, mutta peruskysymys on edelleen epävakaalla pohjalla. Eli miten saadaan tehohoidon kapasiteetti nostetua tarvittavalle tasolle?
Lisäksi on tämä yksi yhteinen kokous, jossa varmistetaan vielä, että ollaan yhtä mieltä tämän kyseisen potilaan hoitolinjoista.
Helpottaako potilaiden ohjaaminen ulkomaille lastenkirurgien työtaakkaa?
– Meidän työtaakkamme pysyy suht ennallaan. Teemme niin paljon töitä kuin pystymme. Viime aikoina leikkausjonoihin on saatu positiivista vaikutusta muilla työryhmän suosituksilla, eli ohjaamalla potilaita aikuisten ja vastasyntyneiden teho-osastoille, tehostamalla toimintaa ja tekemällä lisätöitä. Nämä kaikki yhdessä ovat johtaneet siihen, että ei ole peruttu sydänleikkauksia, on leikattu enemmän ja jonot ovat lyhentyneet.
Toimenpiteet ovat olleet välttämättömiä, mutta peruskysymys on edelleen epävakaalla pohjalla. Eli miten saadaan tehohoidon kapasiteetti nostetua tarvittavalle tasolle? Se tarkoittaa pysyvästi lisää hoitajia teho-osastolle niille paikoille, mitkä nyt ovat tyhjinä.
Onko maiden välinen järjestely herättänyt paljon huomiota?
– Media on ollut kiinnostunut, mutta muita yhteydenottoja ei ole tullut vielä juurikaan.
Meillä on ollut aiemmin vastaavaa järjestelyä toisin päin, eli olemme tarjonneet kansainvälistä apua ja yhteistyötä. Olemme käyneet leikkaamassa ulkomailla, ja meille on ohjattu ulkomaisia potilaita. Se ei ole herättänyt huomiota, mutta näköjään näin päin tartutaan hanakammin.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
