Jodi on ihmiselle välttämätön hivenaine, joka ylläpitää elimistön normaalia kasvua ja kehitystä. Se säätelee myös aineenvaihduntaa.
Jodi vaikuttaa muun muassa kilpirauhasen toimintaan ja se toimii kilpirauhashormonien, tyroksiinin ja trijodityroonin rakenneosana.
Jodista on maailmanlaajuisesti puutosta, mutta Suomessa jodin saanti on parantunut sen myötä, kun ruokasuolaa alettiin jodioimaan. Koska suolaa ei kannata syödä liikaa, jodia on hyvä saada myös luontaisista lähteistä.
Mistä jodia saa?
Jodia saadaan yleisimmin jodioidusta ruokasuolasta, maitotuotteista, jodilla täydennetyistä kasvimaitotuotteista, kalasta ja äyriäisistä.
Myös merilevävalmisteet sisältävät jodia, mutta niistä on mitattu myös korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Tästä syystä alle kuusivuotiaiden lasten tai raskaana olevien tai imettävien aikuisten ei tule käyttää merilevävalmisteita silloin, kun ei tiedä varmuudella niiden jodipitoisuusta tai raskasmetallipitoisuutta.
Jodin pääasialliset lähteet ovat:
- maito ja maitotuotteet
- kala
- kananmuna
- jodioitu ruokasuola
- viljatuotteet, joiden valmistuksessa käytetään jodioitua suolaa
Jos olet vegaani tai et käytä maitotuotteita, kalaa tai kananmunaa, on tärkeää huolehtia jodin riittävästä saannista. Voit silloin nauttia jodilla täydennettyjä kasvimaitotuotteita tai ottamalla jodia lisäravinteena purkista.
Paljonko jodia tarvitaan vuorokaudessa?
Jodin tarve on aikuisella keskimäärin 150 mikrogrammaa vuorokaudessa. Jodin saantisuositus vaihtelee hieman eri ihmisten välillä muun muassa iän ja sukupuolen mukaan.
Entä jos jodia ei saa tarpeeksi?
Pitkäaikainen jodin puute aiheuttaa häiriöitä kehityksessä, kasvussa ja elimistön toiminnassa.
Riittämätön jodin saanti voi johtaa myös sikiön kasvuhäiriöihin ja kasvavan lapsen älyllisen kehityksen ongelmiin.
Aikuisella jodin puutosoireet voivat johtaa kilpirauhasen suurentumiseen eli struumaan.
Voiko jodista saada yliannostuksen?
Jodin liikasaanti voi häiritä kilpirauhasen toimintaa. Samoin kuin jodinpuute myös jodin yliannostus voi aiheuttaa kilpirauhasen suurentumista eli struumaa sekä kilpirauhasen vajaatoimintaa tai liikatoimintaa.
Tämän vuoksi on tärkeä noudattaa saantisuositusta.
Milloin tarvitaan joditabletteja?
Ydinonnettomuuden yhteydessä radioaktiivista jodia saattaa päästä ympäristöön. Radioaktiivinen jodi kerääntyy kilpirauhaseen, jolloin se voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa tai lisätä kilpirauhassyöpään sairastumisen riskiä.
Säteilyn aiheuttamalta vaaralta voi suojautua käyttämällä joditabletteja. Joditabletti täyttää kilpirauhasen ei-radioaktiivisella kaliumjodilla. Tällöin radioaktiivinen jodi ei pääse imeytymään kilpirauhaseen vaan se poistuu kehosta luonnollista tietä virtsan mukana.
Liian aikaisin tai myöhään otettuna joditabletin suojavaikutus kuitenkin heikkenee. Siksi säteilyonnettomuuden sattuessa viranomaiset ilmoittavat, milloin joditabletteja on syytä käyttää. Joditablettien käytössä ajoitus on tärkeää, eikä joditabletteja tule koskaan syödä vain varmuuden vuoksi.
