Jatkuva väsymys — mistä se voi johtua?

Jatkuva väsymys ei ole normaalia ja sen syy kannattaa selvittää.

Joskus jatkuva väsymys johtuu elämäntavoista ja -tilanteesta, mutta on hyvä tarkistuttaa, ettei sen takana ole jokin sairaus.
Adobe
Joskus jatkuva väsymys johtuu elämäntavoista ja -tilanteesta, mutta on hyvä tarkistuttaa, ettei sen takana ole jokin sairaus.

Väsymystä esiintyy lähes jokaisella jossain vaiheessa elämää. Jatkuva väsymys ei kuitenkaan ole normaalia ja sen syy tulisi selvittää.

Syitä siihen, että tuntee olonsa jatkuvasti väsyneeksi, voi olla useita. Syyt voivat olla elämäntapoihin tai elämäntilanteeseen liittyviä, mutta ne voivat johtua myös sairauksista.

Jatkuvan väsymyksen vuoksi kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle, jossa voidaan selvittää väsymyksen taustat ja miettiä keinoja sen hoitoon.

Jatkuvan väsymyksen oireet

Jatkuva väsymys voi oireilla monin eri tavoin, niin fyysisinä kuin psyykkisinäkin oireina. Jatkuvasta väsymyksestä voivat kertoa muun muassa seuraavat oireet:

  • aivosumu
  • muistikatkokset
  • lihaskivut
  • suolisto-ongelmat
  • jatkuva palelu
  • vastustukyvyn lasku
  • kehon alhainen lämpötila
  • hiustenlähtö
  • painon nousu
  • ihon kuivuus
  • matala libido
  • alakulo ja lievä masentuneisuus
  • alentunut stressinsietokyky
  • verensokerin heittely
Pienlapsiarjen aiheuttama univaje voi aiheuttaa väsymystä, joka haittaa arkisia toimia.
Adobe
Pienlapsiarjen aiheuttama univaje voi aiheuttaa väsymystä, joka haittaa arkisia toimia.

Jatkuvan väsymyksen moninaiset aiheuttajat

Väsymys voi johtua monista elämäntapoihin tai elämäntilanteeseen liittyvistä seikoista. Näitä ovat muun muassa:

  • stressi
  • univaje
  • vähäinen vedenjuonti
  • huono ja epäsäännöllinen ruokavalio
  • liian raskas tai liian vähäinen liikunta
  • vuorotyö
  • liiallinen kofeiinipitoisten juomien tai alkoholin nauttiminen

Jatkuva väsymys voi johtua myös sairauksista, kuten:

  • masennuksesta
  • ahdistuneisuudesta
  • kilpirauhasen vajaatoiminnasta
  • anemiasta
  • diabeteksesta
  • sydän- ja verisuonisairauksista
  • tulehduksista
  • bakteeri- ja virusinfektioista
  • uniapneasta
  • syövästä

Yleensä väsymys jaotellaan joko psyykkiseen tai fyysiseen väsymykseen.

Fyysinen väsymys voidaan jakaa lihasperäiseen tai keskushermostoperäiseen väsymykseen.

Väsymyksen syitä selvitellessä on myös hyvä tiedostaa, onko kysymys uneliaisuus- vai uupumustyyppisesta väsymyksestä.

Väsymys voidaan myös jaotella sen keston mukaan. Väsymys voi olla lyhytkestoista (alle 1 kk), pitkittynyttä (1–6 kk) tai kroonista (yli 6 kk).

Väsymys ei sinällään ole vaarallista, mutta se voi altistaa onnettomuuksille. Esimerkiksi rattiin ei tule mennä väsyneenä.
Adobe
Väsymys ei sinällään ole vaarallista, mutta se voi altistaa onnettomuuksille. Esimerkiksi rattiin ei tule mennä väsyneenä.

Krooninen väsymysoireyhtymä (CFS)

Jos voimakas ja toimintakykyä rajoittava väsymys on jatkunut yli puoli vuotta, kyse voi olla kroonisesta väsymysoireyhtymästä.

Kroonisen väsymysoireyhtymän keskeisimmät oireet ovat:

  • heikko rasituksen sietokyky
  • uupuneisuus ja väsymys
  • huonolaatuinen ja virkistämätön yöuni
  • muisti- ja keskittymiskyvyn heikentyminen
  • nopea pulssi
  • verenpaineen lasku pystyasennossa

Milloin lääkäriin?

Uupumustyyppinen väsymys on sinällään vaaratonta, mutta se voi johtaa keskittymiskyvyn tai arvostelukyvyn heikkenemiseen, joka voi altistaa esimerkiksi onnettomuuksille. Väsyneenä ei tulisi esimerkiiksi kuljettaa ajoneuvoja tai tehdä tarkkaa keskittymiskykyä vaativia työtehtäviä.

Jos väsymys jatkuu yli kaksi viikkoa hyvistä yöunista huolimatta, voi olla syytä käydä lääkärin vastaanotolla. Väsymyksen merkkejä ei kannattaa jättää huomiotta, koska niiden taustalla voi olla myös sairaus, joka kannattaa hoitaa.