Taas joutuu armas aika ja lukuisat kesäkauden juhlat. Painonsa kanssa kamppailevat ajattelevat jo kauhulla täytekakkuja, grillimakkaroita ja jäätelökesää.
Vaan ei huolta! Järkevä painonhallinta kestää myös juhlakaudet ja nautiskelun. Kokonaisterveyden kannalta ei ole tarvetta luopua kaikesta sokerista ja ns. kehon kannalta epäterveellisestä ruoasta.
Elämäntapamuutosta tehdessä kannattaa harjoitella joustavaa suhdetta sokerisiin ja rasvaisiin ruokiin. Niiden syöminen on täysin ok, jos niitä nauttii kohtuudella.
Ylioppilasjuhlat, grilli-ilta ystävien kanssa tai piipahdus jäätelökioskilla eivät ole repsahduksia, vaan normaalia elämää.
Kaiken kieltäminen johtaa helposti kielletyn himoitsemiseen. Kohtuutta voi kun voikin opetella.
Kun herkuttelu on tunnesyömistä
Tiedetään, että jotkut ihmiset käyttävät ruokaa vaikeiden tilanteiden kanssa selviytymiseen ja tunteidensa rauhoittamiseen.
Syöminen tyynnyttää, lohduttaa, ilahduttaa ja tuottaa nautintoa. Tunnesyöminen on yleinen ilmiö eikä sitä tarvitse pitää ongelmana, jos se on satunnaista.
Jatkuvana tunteiden säätelykeinona se kuitenkin alkaa vaikuttamaan negatiivisesti.
Jos tunnesyömisen taustalla on esimerkiksi lapsuuden traumoja, näistä on hyvä puhua ammattilaisen kanssa.
Tunnetyöskentelyä voi tehdä myös itse ja pysähtyä havainnoimaan, mistä herkuttelua laukaisevat tunteet tulevat ja miettimään, voisiko niitä käsitellä ensin jollain muulla tavalla kuin syömällä.
Tiedetään, että esimerkiksi käyttäytymisterapia on tehokas tapa muuttaa suhtautumista tunnesyömiseen.
Herkut lievittävät myös stressiä
Nykyään yhä useampi kärsii pitkittyneestä stressistä.
Tutkimusten mukaan pitkittynyt stressi on keholle terveysriski ja se voi vaikuttaa haitallisesti muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan, aineenvaihduntaan sekä immuunipuolustusjärjestelmän toimintaan.
Pitkittynyt stressi altistaa myös mielenterveyden häiriöille.
Stressi voi myös muuttaa ruokahalua ja altistaa lihomiselle. Takana on biologiset säätelymekanismit.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että stressi kohottaa veren kortisolipitoisuutta. Kohonnut kortisolipitoisuus lisää ruokahalua ja saa himoitsemaan energiapitoisempaa ruokaa. Arkikielessä puhutaan ”lohturuoasta”.
Laihduttaminen lihottaa
Jos herkuttelu tai tunnesyöminen aiheuttaa päänvaivaa tai jopa ahdistaa, on hyvä pysähtyä miettimään, mistä niiden kohdalla on kyse.
Onko herkuttelun takana tunteiden säätely muiden keinojen puuttuessa tai onko pitkittynyt stressi sotkenut kehon luonnolliset mekanismit ja keho vaatii rasvapitoista ruokaa?
”Ongelmallista” herkuttelua ei kannata sekoittaa juhlatilanteiden herkutteluun tai normaaliin elämän kausivaihteluun.
Kestävässä painonhallinnassa keskitytään erilaisten ruokien kieltämisen sijaan syömisen säännöllisyyteen, arjen hallintaan, riittävään unen saantiin ja stressin säätelyyn.
Myös tutkimustulokset puhuvat sen puolesta, että syömisen liian tiukka rajoittaminen ja laihduttaminen laihdutuskuurein ei kannata, se itseasiassa voi lihottaa.
Tuloksia selittävät laihduttamisen aktivoimat biologiset mekanismit kehossa, muun muassa aineenvaihdunnan hidastuminen ja näläntunteen lisääntyminen, jotka pyrkivät ehkäisemään laihtumista. Kun ihminen alkaa rajoittamaan kalorimäärää, keho yrittää hidastaa laihtumista ja hidastaa aineenvaihduntaa.
Laihduttaessa ihminen myös menettää rasvan lisäksi myös rasvatonta kudosta eli lihasmassaa.
Kun laihdutus on ohi ja ihminen palaa entisiin tapoihinsa, rasvakudos kasvaa takaisin nopeammin kuin menetetty lihasmassa. Näin paino nousee korkeammalle kuin ennen laihdutuskuuria.
Samaisen tutkimuksen mukaan pikkuhiljaa toteutettu ruoka- ja liikuntatottumusten muuttaminen on toimivin tapa painonhallinnan kannalta.
