Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa tulehduskipulääkkeiden (NSAID) käyttö oli yhteydessä 31 % suurempaan sydämenpysähdyksen riskiin. Riski oli suurentunut diklofenaakkia ja ibuprofeenia käytettäessä. Naprokseenin, rofekoksibin ja selekoksibin käyttöön ei havaittu liittyvän lisäriskiä, mutta niiden käyttö oli selvästi vähäisempää kuin ja tapausmäärä pieni.
Tutkijoiden mukaan tulokset vahvistavat käsitystä, että tulehduskipulääkkeet eivät sovi sydänpotilaille eivätkä henkilöille, joilla on kardiovaskulaarisia riskitekijöitä. Tulehduskipulääkkeillä on aiemmin havaittu yhteys mm. suurentuneeseen sydämen vajaatoiminnan riskiin ja sydäninfarktipotilailla vuotojen ja kardiovaskulaaritapahtumien riskiin.
Tanskalaistutkijat ovat huolissaan siitä, että nämä lääkkeet mielletään turvallisiksi, koska niitä voi ostaa ilman reseptiä, joissain maissa myös muualta kuin apteekista.
– Näiden lääkkeiden haittoihin on syytä suhtautua vakavasti, toteaa professori Gunnar H. Gislason Kööpenhaminan yliopistosta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kansallisesta rekisteristä vuosina 2001–10 sydämenpysähdyksen muualla kuin sairaalassa saaneita lähes 29 000 henkilöä ja reseptitietoja heidän tulehduskipulääkkeiden käytöstään. Tutkittavista 3 376 oli käyttänyt tulehduskipulääkkeitä sydämenpysähdystä edeltäneiden 30 päivän aikana. Näitä lääkkeitä käyttäneillä potilailla oli ennen sydämenpysähdystä sydän- ja verisuonisairauksia harvemmin kuin muilla. Lisäksi tutkimusasetelmassa jokainen potilas toimi omana verrokkinaan siten, että vertailussa oli tulehduskipulääkkeiden käyttö ajanjaksona ennen sydämenpysähdystä ja ajanjaksona ilman sydämenpysähdystä.
Tutkimus on julkaistu European Heart Journalissa.
Kirjoittaja:
Marianne Jansson
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Juttu on julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
