Jos influenssapotilaan yleistila on heikentynyt ja hänellä on hengitysvaikeuksia, lääkärin pitää lähettää potilas eteenpäin, sanoo HUS:n infektiosairauksien klinikan ylilääkäri Asko Järvinen.
– Hengitysvaikeuksien syynä on usein viruksen aiheuttama keuhkokuume, Järvinen kertoo.
Hänen mukaansa kaikille riskiryhmiin kuuluville potilaille ja vakavaan influenssaan sairastuneille pitäisi harkita jo taudin alkuvaiheessa oseltamiviiri- tai tsanamiviirilääkitystä.
– Tutkimukset ovat osoittaneet, että kuolleisuus väheni viruslääkehoidolla kaikissa maissa sikainfluenssapandemian aikana, Järvinen muistuttaa.
Potilaat hakeutuvat hoitoon myöhään
Asko Järvinen uskoo, että lääkärit tunnistavat vakavan influenssan merkit. Keuhkokuumepotilaat lähetetään myös herkästi sairaalaan. Ongelmia voi syntyä silloin, kun sairaus on vasta alkuvaiheessa ja vakavan taudin merkkejä pidetään influenssan normaalina rajuna alkuna.
– Influenssapotilaat hakeutuvat myös myöhään hoitoon, koska heille on opetettu, ettei lääkäriin kannata lähteä heti sairastuttua. Influenssalääkityksestä olisi hyötyä kuitenkin taudin alkuvaiheessa.
Kausi-influenssarokotetta suositellaan
HUS:ssa on hoidettu 16 vakavaan influenssaan sairastunutta, teho- tai valvontahoitoa tarvitsevaa potilasta tammikuun puolivälistä lähtien. Näistä potilaista kolme kuoli.
Lähes kaikki tautitapaukset ovat olleet sikainfluenssaviruksen A(H1N1)pdm09 aiheuttamia.
Vakavasti sairastuneiden potilaiden keski-ikä on 60 vuotta, nuorin on 37-vuotias. Kolmasosa sairastuneista ei kuulunut vakavan kausi-influenssan riskiryhmään. Sairastuneista kukaan ei ollut ottanut kausi-influenssarokotetta.
HUS:n alueella epidemiahuippua odotetaan helmi-maaliskuun vaihteeseen. Rokotteen ottamista suositellaan kaikille epidemian aikana.
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla 14.2.
