Talven influenssakausi on ollut varsin laimea. Kausi käynnistyi hitaasti ja näyttää olevan jo hiipumassa.
– Merkittävää ylikuolleisuutta ei ole havaittu missään ikäryhmässä, kertoo erityisasiantuntija Niina Ikonen THL:stä.
THL seuraa influenssakauden aikaista ylikuolleisuutta ja vertaa sitä kauden ulkopuoliseen kuolleisuuteen ja edellisiin kausiin. Tällä tavalla saadaan käsitys epidemian vakavuudesta.
Toki kuolleisuuteen vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten säätila tai muut väestössä kiertävät patogeenit.
– Influenssa kirjataan harvemmin varsinaiseksi kuolinsyyksi, Ikonen kertoo.
Hän muistuttaa, että tilastotietoa influenssasta saadaan viiveellä ja kuluvan kauden tiedot täsmentyvät myöhemmin.
Huippuviikot helmikuussa
Tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen laboratoriovarmennettujen löydösten perusteella influenssa A:n osalta huippuviikot olivat helmikuussa.
– Viikkoon 13 mennessä oli todettu reilut 10 000 influenssa A -löydöstä ja noin 2 200 influenssa B -löydöstä.
Influenssa B -tapauksia on ollut enemmän kuin edellisenä kautena, jolloin niitä oli vain yksittäisiä. Selkeää huippua ei ole tullut ollenkaan, mutta löydösten määrä näyttää jo laskeneen.
– Käyntejä terveydenhuollossa oli influenssan kaltaisen taudin vuoksi helmikuussa kohtalaisesti, Ikonen kertoo.
Käsiä pestään koronan vuoksi
Koronapandemialla on Ikosen mukaan voinut olla oma vaikutuksensa tilanteeseen. Ihmisiä on kehotettu pysymään eristyksissä, pesemään käsiään ja kiinnittämään huomiota yskimis- ja aivastamishygieniaan. Tämä hidastaa myös influenssan leviämistä.
Todennäköisesti myös influenssarokotteen teho on varsin hyvä.
Ikonen pohtii, onko koronatilanne vaikuttanut siihen, minkä verran influenssatestejä tehdään.
– Otetaanko influenssatestejä yhtä helposti, kun ihmisiä neuvotaan pysymään kotona ja ottamaan ensin puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltoon?
Anne Seppänen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
