Monissa Euroopan maissa kausi-influessaepidemia on alkanut. Suomessakin tartuntojen määrä on kasvussa.
– Erityisesti läntisen ja pohjoisen Euroopan maissa kärsitään parhaillaan kausi-influenssaepidemiasta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Niina Ikonen.
Norjassa ja Ruotsissa kausi-influenssavirukset jylläävät jo. Norjassa on ollut eniten A(H1N1)pdm09-viruksen aiheuttamia tartuntoja. Suomessa kausi-influenssatartuntoja on vielä melko vähän.
– Tartuntatautirekisteristä näkyy, että tapausmäärät ovat lisääntymässä meilläkin, Ikonen sanoo.
Yhdysvalloissa kausi-influenssa on tänä vuonna ollut tavallista kovempi.
– Epidemia alkoi siellä tavallista aiemmin ja on levinnyt voimakkaasti. Yhdysvalloissa valtaviruksena on A(H3N2)-virus.
Rokotuksen ehtii vielä ottaa
Vielä ei osata sanoa, mikä virustyyppi tulee Suomessa olemaan valtaviruksena. Molemmat pohjoisella pallonpuoliskolla kiertävät influenssa A-virustyypit H1N1pdm09 ja H3N2 sekä influenssa B -virus ovat samoja kantoja, joita vastaan tämänvuotiset kausi-influenssarokotukset on kehitetty.
THL on ostanut Suomeen 1,2 miljoonaa annosta kausi-influenssarokotetta, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä. Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat tilanneet tähän mennessä 860 000 rokoteannosta.
– Vaikuttaa siltä, että viime päivien uutisointi on lisännyt rokotteen kysyntää, sillä uusia tilauksia on tullut.
Vaxigrip-rokotetta suositellaan edelleen annettavaksi alle 65-vuotiaille ja Fluarix-rokotetta 65 vuotta täyttäneille. Tarkkoja lukuja rokotteiden kattavuudesta ei vielä tiedetä, sillä ne saadaan rokotusrekisterin perusteella vasta epidemiakauden loppupuolella.
Valtio on kustantanut terveydenhuollon henkilökunnan kausi-influenssarokotukset vuodesta 2010 alkaen. Sitä ennen nämä rokotukset olivat kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuulla. HUS:n infektiolääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan henkilökunnan rokotuskattavuus on viime vuosina parantunut HUS:n rokotuskampanjan myötä.
– 2000-luvun alussa HUS:n henkilökunnasta 20–30 % otti kausi-influenssarokotuksen. Vuosi sitten vastaava osuus oli jo 48 %.
Tavoitteena HUS:ssa on, että terveydenhuollon henkilökunnasta ainakin 80 % ottaisi rokotuksen vuosittain.
– Se olisi tärkeää niin hoitamiemme potilaiden kuin työntekijöiden omaksi suojaksi. Rokotteen ottamista on helpotettu esimerkiksi järjestämällä rokotuspisteitä ruokaloiden läheisyyteen. Mutta työtä on selvästi vielä tehtävä, Ruotsalainen sanoo.
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
