Toistaiseksi suurin ja laaja-alaisin ja vieläpä suomalainen tutkimus osoittaa, että sairaalahoitoa vaativat infektiot lisäävät selvästi myöhemmän dementian riskiä. Aiemmin on todettu yksittäisten mikrobien, esimerkiksi herpesviruksen, aiheuttamien infektioiden olevan merkityksellisiä dementian etiologiassa. Tässä tutkimuksessa erilaiset infektiot umpisuolesta virtsa- ja hengitysteihinkin näyttävät kytkeytyvän dementiaan.
Suomalaiseen kohorttiin kuului noin 260 000 aikuista, joita seurattiin 15 vuotta. Heistä lähes kolmasosalla oli ainakin yksi sairaalahoitoa vaativa infektio. Mukaan ei otettu lieviä ylähengitystieinfektioita. Seurannan aikana dementia kehittyi yli 2 700 potilaalle.
Analyysi paljasti, että mikä tahansa infektio lisäsi dementian riskin puolitoistakertaiseksi. Tulos toistui toisessa brittikohortissa, jossa 485 000 potilasta oli seurannassa 8 vuotta. Heillä riski oli jopa 2,6-kertainen.
Keskushermostoinfektioita sairastaneilla riski näytti olevan tavallista suurempi, mutta muuten ei ollut merkitystä, oliko infektio lievä tai vakava, akuutti tai krooninen, virusten tai bakteerien aiheuttama, septinen tai ei-septinen. Vahvin yhteys infektioilla näytti olevan vaskulaariseen dementiaan.
Tutkijoiden päätelmä onkin, että kyse on pikemminkin tulehdukseen liittyvän systeemisen inflammaation kuin yksittäisen infektion tai patogeenin kytköksestä dementiaan. Eri asia on, miten tätä tietoa voitaisiin hyödyntää dementian ehkäisyssä.
Sipilä P, Heikkilä N, Lindbohm JV ym. Hospital-treated infectious diseases and the risk of dementia: a large, multicohort, observational study with replication cohort. Lancet Infect Dis, verkossa ensin 21.6.2021. doi: 10.1016/S1473-3099(21)00144-4
Heikki Arvilommi
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 36/2021.
