Sen sijaan pihtisynnytyksen jälkeen virtsankarkailun riski oli 1,42-kertainen. Erot tasaantuivat iän karttuessa.
Seurantatutkimuksen 14 000 norjalaisesta naisesta 13 prosenttia raportoi kärsivänsä ponnistusvirtsankarkailusta 13–18 vuoden kuluessa viimeisimmästä synnytyksestä. Pihtisynnytys lisäsi ongelman esiintyvyyttä 5 prosenttiyksikköä.
Alatiesynnytyksen tiedetään lisäävän ponnistusvirtsakarkailun riskin kaksinkertaiseksi verrattuna keisarileikkauksella hoidettuun synnytykseen. Tässä laajassa tutkimuksessa oli otettu huomioon joitakin sekoittavia tekijöitä, mutta ei synnytyksen toisen vaiheen kestoa eikä lapsen syntymäpainoa. Niinpä varsinkin pihtisynnytysryhmä saattoi lähtökohdiltaan poiketa muista. Myöskään välittömien synnytyskomplikaatioiden esiintyvyyttä ja pitkäaikaisvaikutusta ei tutkittu.
Pihtisynnytyksiä tehdään Suomessa nykyään hyvin vähän, ja Norjassakin niiden osuus on alle 2 % synnytyksistä. Suomalainen käytäntö hoitaa ponnistusvaihe välilihaa tukemalla, harkitulla välilihan leikkauksella ja tarvittaessa imukupilla, saa tästäkin tutkimuksesta lisää perusteluja.
Lähde: Tähtinen R, Cartwright R, Vernooij R ym. Long-term risks of stress and urgency urinary incontinence after different vagina delivery modes. Am J Obstet Gynecol 2019;220:181.e1–8.
Kirjoittaja:
Pertti Kirkinen
professori
Kuva: Panthermedia
Julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 9/2019.
