Tuore tutkimus selvitti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää ja laatua äidinmaidossa ja äiti-vauva-parien suolistossa.
Tutkimuksessa selvisi, että vähintään puoli vuotta imetettyjen vauvojen suolistossa on vähemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja kuin lyhyemmän aikaa imetetyillä vauvoilla. Imetys näyttää siis suojaavan vauvaa tällaisilta bakteereilta.
Äidin synnytyksen aikana saama antibioottikuuri lisää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää lapsen suolistossa. Vaikutus näkyy vielä puoli vuotta synnytyksen ja antibioottikuurin jälkeen.
Tutkimuksessa selvisi myös, että äidinmaito myös sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja ja äiti todennäköisesti siirtää niitä maidossa lapselleen. Siitä huolimatta imetys vähentää lapsen suolistossa olevien antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää, joten imetys on lapselle hyödyllistä.
Bakteereja siirtyy monella tavalla
Vauvojen suolistossa on antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja vielä enemmän kuin aikuisilla, vaikka vauva ei olisi koskaan saanut antibioottikuuria ja vaikka vielä kohdussa vauvojen suolistossa ei ole bakteereja juuri lainkaan, kertoo Helsingin yliopisto.
Äidit siirtävät omassa suolistossaan olevia antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja lapselleen äidinmaidon lisäksi myös muilla tavoin, esimerkiksi kosketuksen kautta. Kuitenkin vain osa vauvojen antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista tulee äideiltä. Loput tulevat todennäköisesti ympäristöstä ja muilta ihmisiltä.
Vaikka äidinmaito sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita, äidinmaidon sokerit myös ruokkivat vauvojen suolistossa eläviä, vauvoille hyödyllisiä bakteereja, kuten bifidobakteereja. Imetyksen hyvä vaikutus näkyi tutkimuksessa, vaikka vauva olisi saanut äidinmaidon lisäksi korviketta.
Tutkijat toteavat, ettei tutkimuksen perusteella voi sanoa, ettei äideille pitäisi antaa synnytyksen aikana antibioottia. On kuitenkin hyvä olla selvillä siitä, että se vaikuttaa myös vauvan bakteerikantaan.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin, Turun ja Göteborgin yliopistoissa sekä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.
Kirjoittaja:
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Fotolia
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
