Ilmastonmuutos tulee vastaanotolle

Elokuisena aamuna vuonna 2030 ter­veyskeskuslääkäri Ryhäsen vastaan­otolle tulee nuhainen mies. Tuoksukin siitepöly kiusaa. Suomeen Etelä-Euroopasta levinnyt pujonsukuinen tuoksukki ai­heuttaa oireita monille siitepölyallergikoille ja pidentää siitepölykautta pahimmillaan lokakuulle saakka. Muutenkin siitepölystä kärsivät ovat helisemässä, kun ilmaston lämpeneminen on pidentänyt monien kasvien kasvukautta ja lisännyt siitepölymääriä.

Seuraava potilas on pakolainen, joka joutui jättämään kotimaansa, kun kuivuus oli tehnyt laajoja osia maasta viljelykelvottomaksi ja levottomuudet olivat puhjenneet konflikteiksi. Pakolaisten määrä on kasvanut ja Euroopassa toraillaan, lisätäänkö maahanmuuttoa vai torjutaanko tulijat.

Kesän kova hellejakso on uuvuttanut erityisesti vanhuksia. Ryhänen muistuttaa potilaitaan juomaan tarpeeksi ja tuulettamaan riittävästi, mieluiten varjonpuoleisesta ikkunasta. Terveyskeskuksen vuodeosasto on onneksi ­remontoitu, eikä lämpötila nouse siellä kesäisin enää kolmeenkymmeneen niin kuin vielä kymmenen vuotta sitten.

Ryhänen on huomannut myös, että borrelioosipotilaita tulee vastaanotolle aiempaa enemmän. Tauti pääsee onneksi nykyään harvoin etenemään myöhäisvaiheeseen saakka, sillä tartunnan ensioireet ovat hyvin niin potilaiden kuin lääkärien tiedossa.

– Voisi se noinkin mennä, kommentoi skenaariota tutkimusprofessori Juha Pekkanen (kuvassa) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristöterveyden osastolta.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen on vaikea ennustaa. Pekkanen kertoo, että suoraan keskilämpötilan nousemisesta seuraavia muutoksia on suhteellisen helppo mallintaa, mutta suurimmat vaikutukset terveyteen tulevat epäsuorasti. Myös se vaikuttaa, miten hyvin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varaudutaan. Suomessa on hyvät mahdollisuudet torjua ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia terveyteen. Se johtuu paitsi edullisesta maantieteellisestä sijainnista, myös Suomen kor­keasta elintasosta.

– Niin kauan kuin on rahaa, ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset jäävät Suomessa vähäisiksi, täsmentää ar­vioinnin ja mallinnuksen yksikön johtaja Jouni Tuomisto THL:n ympäristö­terveyden osastolta.

Rikkaissa maissa sekä kansalaisilla ­että yhteiskunnalla on resursseja varautua, suojautua ja ennakoida.

Helteitä ja pienhiukkasia

Ilmastonmuutos vaikuttaa maailman tautikuormaan jo nyt. Ensimmäisenä ­ilmaston muuttuminen vaikeuttaa ­ar­vioiden mukaan Suomessa hengitysteiden sairauksia sekä sydän- ja veri­suoni­tauteja sairastavien elämää. ­Ilmas­tonmuutos näkyy aluksi lähinnä pieninä muutoksina tavallisten tautien sairastavuudessa. Niinpä vastaanotolla on vaikea oikeasti vielä 2030 sanoa, ­kenen sairaus johtuu ilmastonmuutoksesta. Se tiedetään, että hellejaksot tulevat lisääntymään.

– Suomessakin on syytä alkaa varautua kuumuuden aiheuttamien terveysongelmien torjumiseen, Juha Pekkanen ­sanoo.

Kuumuudesta kärsivät eniten sairaat ja vanhukset. Pekkanen muistuttaa, että jo kesän 2010 helteillä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa oli liian kuuma. Olisikin korkea aika pitää huoli siitä, ­että rakennuksia voi viilentää nykyistä tehokkaammin.

Siitepölymäärät tulevat ennusteiden mukaan lisääntymään kasvukauden ­pidentyessä ja uusien lajien siirtyessä yhä pohjoisemmaksi. Hengitystiesairauksia pahentavat myös pienhiukkaset, joiden määrän oletetaan lisääntyvän. Syinä on esimerkiksi kuivuudesta johtuva metsäpalojen yleistyminen.

Pekkanen muistuttaa, että ilmastonmuutoksen torjuntakeinoja mietittäessä on otettava huomioon koko kokonaisuus. Nyt jo huomataan, että pienhiukkasten määrät ovat viime vuosina kasvaneet puun pienpolton myötä. Yhtenä tavoitteena puilla lämmittämisen suosimiseen pientaloissa on ollut hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.

– Pienhiukkaset, erityisesti noki, ovat kansanterveysongelma ja pahentavat ­ilmastonmuutosta. Ei pitäisi keskittyä vain hiilidioksidipäästöihin.

Varautumista tarvitaan

Sateiden tiedetään lisääntyvän. Luultavasti myös rankkasateita tulee nykyistä enemmän.

– Tulvat voivat aiheuttaa talousvesien saastumista ja homeongelmia rakennusten kastuessa, Pekkanen sanoo.

Epäsuoria vaikutuksia on äärimmäisen vaikea ennustaa, sillä ne riippuvat muun muassa noudatetusta politiikasta ja yhteiskunnallisista oloista.

– Jos tuleviin uhkiin osataan varautua, haitat voivat jäädä pienemmiksi. Esimerkiksi talousvesien saastuminen voidaan välttää, jos vesihuollossa otetaan ennusteet ajoissa huomioon.

Pekkasen mukaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia ei tutkita Suomessa riittävästi. Tämänhetkiset arviot on tehty enimmäkseen ulkomaisia tutkimuksia Suomeen soveltaen. Jouni Tuomisto lisää, että vielä tiedon puutetta suurempi ongelma on se, ettei olemassa olevaa tietoa käytetä hyödyksi päätöksenteossa.

– Päättäjät ja tutkijat eivät kohtaa. ­Tämä asia pitäisi saada korjattua, Tuomisto sanoo.

Ilmastopakolaisia Suomeen?

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat luonnonkatastrofit, kuten tulvat, myrskyt ja kuivuus uhkaavat Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan eniten ­ihmisiä, jotka asuvat köyhissä saarivaltioissa ja rannikkoalueilla, suurkaupungeissa, vuoristoissa ja napa-alueilla. ­Ripulitautien, aliravitsemuksen, mala­rian ja denguekuumeen ennustetaan ­lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä erityisesti köyhissä maissa.

Vuonna 2010 noin 36 miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa yllättä­vien, säähän liittyvien luonnonkatastrofien vuoksi. Maailman pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että vuoteen 2050 mennessä ilmastopakolaisia voi olla 250 miljoonaa. Suurin osa kotiseutunsa jättävistä siirtyy maan sisällä alueelta toiselle. Ilmastonmuutoksella voi olla suuria terveyteen vaikuttavia seurannaisvaikutuksia Suomessa myös sitä kautta, ­että luonnonkatastrofit ja niiden mahdollisesti aiheuttamat konfliktit heiluttavat maailmantaloutta.

– On vaikea ennustaa, tapahtuuko muuttoliike hallitusti vai hallitsemattomasti. Hallitsemattomassa tilanteessa syttyy helposti konflikteja. Ne lisäävät epävarmuutta ja ilmastopakolaisten määrää, Pekkanen sanoo.

Terveydenhuollossa olisi syytä ottaa huomioon maahanmuuton lisääntyminen, Jouni Tuomisto arvioi.

– Vaikka Suomeen tulevien ilmastopakolaisten määrää ei voi arvioida, olisi järkevää joka tapauksessa varautua maahanmuuton lisääntymiseen palveluilla, jotka eivät ole niin kielisidonnaisia. Suomalaisesta järjestelmästä, vaikkapa neuvolapalveluista, olisi syytä tehdä sellaisia, että myös kieltä ja kulttuuria tuntemattomat löytäisivät ne.

Punkki jatkaa leviämistään

Vektorivälitteiset taudit voivat yleistyä Suomessakin. Punkkien ja hyttysten esiintyvyys on melko suorassa yhteydessä lämpötiloihin. Vektorivälitteisten tautien leviämiseen vaikuttavat kuitenkin myös monet muut seikat, kuten torjuntatoimet tai vaikkapa talvien lumisuus.

Malarian ja denguekuumeen ennustetaan yleistyvän Euroopassakin. Vaikka ne tuskin leviävät heti Suomeen asti, matkailijoiden keskuudessa niistä tulee aiempaa tavallisempia.

– Lääkärit tulevat tarvitsemaan aiempaa enemmän tietoa eksoottisista taudeista, joita tällä hetkellä tavataan harvoin.

Pekkanen näkisi mielellään lääkärin tulevaisuudessa motivoivan potilaita ­nykyistä enemmän ilmastosyillä.

– Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja terveyden edistäminen kulkevat käsi kädessä. Pyöräilyn lisääminen, fossii­listen polttoaineiden käytön vähentä­minen ja lihansyönnin vähentäminen edistävät terveyttä ja tekevät hyvää ­ilmastolle.

Lääkärit ovat mielipidevaikuttajia, ­jotka voivat vaikuttaa myös ilmastonmuutokseen ja etenkin sen vaikutuksiin, Pekkanen muistuttaa. Tällä hetkellä kiireellisintä on pitää huoli siitä, että tiedossa oleviin muutoksiin on varauduttu. Siinä tarvitaan monen eri tahon yhteistyötä.

– Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja liikenteen kehittäminen ympäristöystävällisemmäksi ovat keskeisiä keinoja terveydenkin kannalta, Pekkanen sanoo.

Tuomisto summaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen eivät ole Suomessa kovin suuria vielä 2030.

– Tuolloin on kuitenkin ehkä jo ymmärretty, että dramaattisia muutoksia on tulossa.

Terveyskeskuslääkäri Ryhänen sulkee työhuoneensa oven. Sähköauto on tyttärellä lainassa. Se ei haittaa, sillä kauppaan pääsee polkupyörälläkin.

Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Ari-Pekka Keränen