Ilmaston lämpenemisen vaikutukset terveyteen näkyvät eniten lämpimissä maissa, mutta lämpötilan nousu on riski terveydelle myös Suomessa.
Meillä ilmasto muuttuu niin, että kesistä tulee pidempiä ja kuumempia. Talvista puolestaan tulee nykyistäkin leudompia ja sateisempia, jolloin liukkaat kelit ja liukastumisten aiheuttamat vammat lisääntyvät. Pitkä ja pimeä talvi voi myös lisätä entisestään mielenterveysongelmia.
– Punkkien leviämisalueet laajenevat ilmaston lämmetessä, mikä puolestaan kasvattaa borrelioosi- ja puutiaisaivokuumetartuntoja. Myös myyräkuume voi lisääntyä ilmaston lämpenemisen vuoksi, sanoo neurologi Juha Lempiäinen , joka on mukana Lääkäreiden Sosiaalinen Vastuu (LSV)-verkostossa .
Metsämarjojen syömisessä riski
Yksi ilmaston lämpenemiseen liittyvä riski on loismadon aiheuttama ekinokokkoosi, joka leviää kettujen ulosteiden välityksellä metsissä. Ekinokokki-madot elävät lihansyöjäeläinten ohutsuolessa. Madon munat leviävät pääisännän ulosteen välityksellä ympäristöön ja sitä kautta väli-isäntään, kuten ihmiseen. Väli-isännässä loisen toukkavaiheet lisääntyvät suvuttomasti ja muodostavat sisäelimiin nesteen täyttämiä rakkulamaisia muodostumia.
Lempiäisen mukaan ekinokokin leviäminen suomeen merkitsisi sitä, että tauti voi levitä metsämarjoista. Niiden syöminen suoraan metsässä aiheuttaisi tautiriskin.
Tulvien ennustetaan lisääntyvän myös Suomessa, mikä puolestaan lisää vesivälitteisiä epidemioita. Tulevaisuudessa jätevesien puhdistamiseen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
– Ilmaston lämpenemisen on väläytelty myös tuovan malarian Suomeen saakka. Itse en kuitenkaan usko siihen, sanoo Lempiäinen.
Jokainen voi vaikuttaa
Lempiäinen muistuttaa, että jokainen voi elintavoillaan vaikuttaa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen.
– Ilmastokriisi on myös terveyskriisi, johon voi vaikuttaa sekä omilla valinnoilla, järjestötyöllä, aktivismilla ja osallistumalla politiikkaan.
Olennaisia asioita, joihin voi tehdä muutoksia ovat ruokailutottumukset, liikkuminen ja asuminen. Lempiäisen mukaan esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa tulisi huomioida pidentyneet ja koventuneet hellejaksot.
– Niiden vuoksi rakennusten väliin tulisi jättää luontoa, jotka toimivat viilentävinä lämpösaarekkeina.
Asuntoja viilennetään ilmastoinnin avulla yhä enemmän, mikä puolestaan kasvattaa sähkönkulutusta.
– Tilanne on surullinen. Ekokriisissä on menetetty paljon, mutta vielä on pelastettavaa.
Ekologisuus on myös terveellistä
Lempiäisen mielestä ekokriisi ja terveys kulkevat käsi kädessä. Kun syö kasviksia, toimii ekologisesti ja samalla terveellisesti. Kun kulkee työmatkat lihasvoimin, kiittävät sekä luonto että terveys. Jos vielä pystyy vaihtamaan kaukomatkan liikkumiseen lähiluonnossa, on vaikutus positiivinen sekä ilmastoon että terveyteen.
Kasvipohjaisen ruoan tuottaminen on ekologisesti merkittävä asia. Samoin lentomatkailun vähentäminen.
– Jos minulta kysytään, miten voit vaikuttaa ilmaston lämpenemisen ehkäisyyn, on vastaus valmiina: ryhdy vegaaniksi, liiku lihasvoimin, asu kaupungissa pienessä asunnossa, jossa on noin 18 asteen lämpötila talvella. Vältä yksityisautoilua ja lentämistä, sanoo Lempiäinen.
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
