Aiemmin pelättiin vanhuksen verenpaineen hoidon lisäävän kaatumisriskiä niin, että verenpaineen laskun hyödyt kumoutuvat. Jo HYVET-tutkimus osoitti, että yli 80-vuotiaiden hyväkuntoisten vanhusten systolisen verenpaineen maltillinen alentaminen tasolle 140–150 mmHg vähentää kokonaiskuolleisuutta, fataaleja aivohalvauksia ja sydämen vajaatoimintaa. Nyt Yhdysvalloissa tehtiin SPRINT-tutkimus, jossa selvitettiin, kannattaako vanhusten (75+ v) systolinen verenpaine laskea alle 120 mmHg:n vai alle 140 mmHg:n.
Tutkittavien (n = 2 636) poissulkukriteerejä olivat mm. dementia, asuminen vanhainkodissa, tyypin 2 diabetes, aiempi aivohalvaus, oireinen sydämen vajaatoiminta, ejektiofraktio alle 35 % ja odotettavissa olevan elinaika alle 3 vuotta. Tutkittavat olivat keskimäärin 80-vuotiaita, ja heistä miehiä oli 62 %.
Lähtötilanteen systolinen verenpaine oli tutkittavilla keskimäärin 142 mmHg. Hoidolla päästiin tiukan tavoitteen ryhmässä keskimäärin 123 mmHg:n systoliseen paineeseen, toisessa ryhmässä tulos oli 135 mmHg. Kolmen vuoden jälkeen tiukan verenpainetavoitteen ryhmässä oli merkitsevästi vähemmän kardiovaskulaaritapahtumia (HR 0,66, 95 %:n LV 0,51–0,85) ja kokonaiskuolleisuus oli merkitsevästi pienempi (HR 0,67, 95 %:n LV 0,49–0,91). Vakavien haittatapahtumien määrissä ei ollut eroa, ja hypotensiota, synkopeita tai kaatumisvammoja ei ollut tiukan verenpainetavoitteen ryhmässä enempää kuin vähemmän tiukan.
Tutkimuksessa tehtiin myös alaryhmäanalyysi haurastuneista (Frailty Index > 0,21). Vaikka haurastuneilla oli molemmissa ryhmissä enemmän haittatapahtumia kuin muilla, hekin näyttivät hyötyvän enemmän systolisen verenpaineen intensiivisestä alentamisesta.
Tutkimus todennäköisesti muuttaa vanhusten verenpaineen hoitotavoitteita ja hoitokäytäntöjä.
Lähde:
Williamson JD, Supiano MA, Applegate WB ym. Intensive vs standard blood pressure control and cardiovascular disease outcomes in adults aged ≥ 75 years. A randomized clinical trial. JAMA 2016;315:2673–82.
Kirjoittaja:
Kaisu Pitkälä
professori
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 35/16.
