Ikäihmisten virheravitsemuksen esiintyvyydestä on tehty paljon tutkimuksia, ja sen on todettu olevan melko yleistä. Ravitsemusohjauksen vaikutusta ikääntyneiden ruokavalion laatuun ei kuitenkaan juuri ole tutkittu.
ETM Satu Jyväkorpi selvitti väitöstutkimuksessaan kotona asuvien, eri kuntoisten ikääntyneiden (n = 526) sekä pitkäaikaishoidossa asuvien ikääntyneiden (n = 374) ravitsemustilaa. Tutkittujen ikähaarukka oli 60–99 vuotta. Tutkimuksessa kartoitettiin myös ravitsemusohjauksen vaikutusta ikääntyneiden ruokavalioon ja elämänlaatuun.
Tutkittujen ravitsemustilaa arvioitiin Mini Nutritional Assessment (MNA) -testillä ja ravinnonsaantia 1–3 päivän ruokapäiväkirjan avulla. Väitöstyöhön kuuluvassa interventiotutkimuksessa (n = 54) selvitettiin yhteensä 12 tunnin pituisen ravitsemusopetus- ja ruoanvalmistuskurssin vaikutusta kotona asuvien ikääntyneiden ruokavalion laatuun, ravinnonsaantiin ja psykologiseen hyvinvointiin. Lisäksi kartoitettiin vuoden kestävässä, satunnaistetussa interventiotutkimuksessa yksilöllisen ravitsemusneuvonnan vaikutusta kotona omaishoitajiensa kanssa asuvien muistisairaiden (muistisairaat ja omaishoitajat n = 190) ravinnonsaantiin, elämänlaatuun ja kaatumisalttiuteen.
Tutkimukseen osallistuneista pitkäaikaishoidossa asuvista ikääntyneistä 17 % oli virheravittuja ja 68 % virheravitsemusriskissä. Kotona asuvilla ikäihmisillä virheravitsemus oli harvinaista, mutta virheravitsemusriski kohosi jopa 60 prosenttiin. Ravintoaineiden riittämätön saanti oli yleisintä virheravituilla ja virheravitsemusriskissä olevilla, mutta myös hyvässä ravitsemustilassa olevilla ikääntyneillä proteiinin ja muiden suojaravintoaineiden saanti oli alle suositustason. Kaikista tutkittavista 77 % sai suosituksia vähemmän proteiinia. Niillä tutkittavilla, joiden liikuntakyky ja kognitio olivat heikentyneet, oli myös huonoin ravitsemustila. Vitamiineista D- ja E-vitamiinin, folaatin ja tiamiinin riittämätön saanti oli yleisintä.
Lähes kaikkien ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskursseille osallistuneiden tutkittavien ruokavalion laatu, C-vitamiinin ja kuidun saanti sekä psykologinen hyvinvointi paranivat. Vaikutuksen suuruus vaihteli pienestä lähelle kohtalaista. Kotona asuvien muistisairaiden proteiininsaanti ja elämänlaatu kohenivat ja kaatumiset vähenivät räätälöidyn ravitsemusintervention seurauksena.
– Erityisesti silloin, kun muistisairas on nainen ja hänen hoitajansa mies, ruoanlaittotaitojen opettaminen miehelle ja ravitsemusneuvonta voivat parantaa molempien puolisoiden elämänlaatua huomattavastikin, Jyväkorpi toteaa.
Jyväkorven mukaan myös lyhyet, työelämäiän ylittäneille senioreille tarkoitetut yhteisölliset ruoanlaitto- ja ravintoneuvontakurssit voisivat olla järkeviä jopa julkisessa palveluvalikoimassa.
– Varsinkin lesket ja muusta syystä yksin elävät olivat kursseista erittäin innostuneita, ja monilla heistä ravitsemustilanne parani niiden ansiosta huomattavasti.
Kirjoittaja:
Laura Kimari
tiedetoimittaja
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
Kuva: Panthermedia
Lähteet:
Päivi Lehtinen. Ikääntyneiden ruokavaliossa on usein liian vähän proteiinia. Helsingin yliopiston tiedote 30.3.2016.
ETT Satu Jyväkorven haastattelu 7.4.2016.
Julkaistu alunperin Hammaslääkärilehdessä 6/2016.
