1. Suolisto on pitkä
Ohutsuoli on noin 6-7 metriä pitkä ja paksusuoli noin 1,5 metriä. Kun ohutsuolen ja paksusuolen pituudet lasketaan yhteen, saadaan noin 7,5 - 8,5 metrin kokonaispituus. On melko vaikuttavaa ajatella, kuinka pitkä putkisto meillä onkaan vatsan sisällä!
Ohutsuolen huomattava pituus on välttämätöntä ravintoaineiden tehokkaalle imeytymiselle. Sen pitkät, mutkittelevat rakenteet luovat suuren pinta-alan, jonka läpi vitamiinit, mineraalit, hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit siirtyvät verenkiertoon.
Ohutsuolen sisäpinnalla on lukuisia poimuja, nukkalisäkkeitä (villi) ja mikrovilluksia, jotka moninkertaistavat imeytymispinta-alan. Tämä mahdollistaa ravintoaineiden maksimaalisen hyödyntämisen.
2. Suolistossa asuu valtava määrä bakteereita
Suolistossa elää triljoonia mikro-organismeja, pääasiassa bakteereita, mutta myös viruksia ja sieniä. Tämä ylittää moninkertaisesti kehomme omien solujen määrän.
Suolistomikrobisto ei ole vain suuri määrältään, vaan se on myös erittäin monimuotoinen. Arvioiden mukaan suolistossa elää jopa tuhansia eri bakteerilajeja, joista jokaisella voi olla oma erityistehtävänsä.
Tätä monimuotoista yhteisöä kutsutaan suolistomikrobistoksi.
3. Suolistomikrobisto on yksilöllinen
Jokaisen ihmisen suolistomikrobisto on ainutlaatuinen, kuin sormenjälki. Vaikka ihmisillä on paljon yhteisiä bakteeriryhmiä suolistossaan, yksittäisten lajien ja alalajien suhteelliset osuudet vaihtelevat huomattavasti henkilöstä toiseen.
Suolistomikrobisto muotoutuu syntymästä lähtien perimän, ruokavalion ja ympäristön vaikutuksesta.
Ensimmäiset mikrobit alkavat kolonisoimaan vauvan suolistoa jo synnytyksen aikana äidin synnytyskanavasta. Aikuisen suolistomikrobisto on suhteellisen vakaa, mutta se voi edelleen muuttua ruokavalion, lääkkeiden (erityisesti antibioottien) ja elämäntapojen vaikutuksesta.
4. Suolisto tuottaa tärkeitä vitamiineja
Suolistobakteerit osallistuvat joidenkin vitamiinien, kuten K-vitamiinin ja tiettyjen B-vitamiinien (esim. B12), tuotantoon.
Tietyt paksusuolessa elävät bakteerit, erityisesti Bacteroides fragilis -ryhmään kuuluvat lajit ja Escherichia coli, pystyvät syntetisoimaan K2-vitamiinia (menakinoni). K-vitamiini on välttämätön veren hyytymiselle ja sillä on myös rooli luuston terveyden ylläpitämisessä.
Vaikka suolistobakteerit tuottavat K-vitamiinia, sen imeytyminen paksusuolesta ei välttämättä ole yhtä tehokasta kuin ravinnosta saatavan K-vitamiinin imeytyminen ohutsuolesta.
Tietyt bakteerit paksusuolessa voivat tuottaa B12-vitamiinia. Kuitenkin ihmisen B12-vitamiinin imeytymispaikka on ohutsuolen loppuosassa (ileum), joten paksusuolessa tuotettu B12-vitamiini ei välttämättä imeydy tehokkaasti kehon käyttöön.
5. Suolisto on tärkeä osa immuunijärjestelmää
Noin 70-80 % kehon immuunisoluista sijaitsee suolistossa. Suoliston limakalvo toimii suojana haitallisia aineita vastaan ja suolistomikrobisto auttaa immuunijärjestelmää kehittymään ja toimimaan oikein.
Suolisto on valtava rajapinta kehon sisäisen ympäristön ja ulkoisen maailman välillä. Se altistuu jatkuvasti valtavalle määrälle vieraita aineita, kuten ruoan sisältämille antigeeneille ja erilaisille mikro-organismeille. Tämän vuoksi on elintärkeää, että suolistossa on vahva ja monimutkainen immuunijärjestelmä.
6. Suolistolla on oma hermojärjestelmä
Suolistossa on oma laaja hermoverkko, jota kutsutaan enteriseksi hermostoksi. Se voi toimia itsenäisesti aivoista ja säätelee ruoansulatusta, suolen liikkeitä ja aistimuksia. Siksi suolistoa kutsutaan joskus "toisiksi aivoiksi".
Enterinen hermosto (ENS) on monimutkainen hermoverkko, joka ulottuu ruokatorvesta peräaukkoon asti. ENS sisältää satoja miljoonia hermosoluja, mikä on enemmän kuin selkäytimessä.
Vaikka ENS voi toimia itsenäisesti, se on myös tiiviissä yhteydessä keskushermostoon (aivoihin ja selkäytimeen) vagushermon ja sympaattisen hermoston kautta. Tämä kaksisuuntainen viestintä muodostaa ns. suoli-aivo-akselin.
7. Suolisto vaikuttaa mielialaan
Suoliston ja aivojen välillä on tiivis kaksisuuntainen viestintäyhteys, ns. suoli-aivo-akseli. Suolistomikrobisto voi tuottaa aineita, jotka vaikuttavat mielialaan ja jopa ahdistukseen ja masennukseen.
Aivot voivat vaikuttaa suoliston toimintaan esimerkiksi stressin tai tunteiden kautta. "Perhoset vatsassa" -tunne on hyvä esimerkki tästä yhteydestä.
Mutta myös suolisto vaikuttaa aivoihin. Suolistosta lähetetään jatkuvasti tietoa aivoihin muun muassa suoliston venytyksestä, kemiallisesta koostumuksesta ja suolistomikrobiston toiminnasta. Tämä voi vaikuttaa mielialaan, käyttäytymiseen ja jopa kognitiivisiin toimintoihin.
8. Suoliston terveys voi vaikuttaa sairastumisriskiin
Epätasapaino suolistomikrobistossa (dysbioosi) on yhdistetty moniin sairauksiin, kuten tulehduksellisiin suolistosairauksiin (IBD), ärtyvän suolen oireyhtymään (IBS), tyypin 2 diabetekseen ja jopa joihinkin neurologisiin sairauksiin.
On tärkeää muistaa, että monissa tapauksissa suolistomikrobiston muutokset on havaittu sairauksien yhteydessä, mutta syy-seuraussuhde ei aina ole täysin selvä. Dysbioosi voi olla sekä sairauden syy että sen seuraus.
Suolistomikrobisto on erittäin monimutkainen ekosysteemi, ja sen toimintaa ja yhteyksiä eri sairauksiin tutkitaan edelleen aktiivisesti. Kuten aiemmin todettiin, suolistomikrobisto on yksilöllinen, mikä tekee yleispätevien johtopäätösten tekemisestä haastavaa.
9. Kuitu on tärkeää suoliston hyvinvoinnille
Ravintokuitu on sulamatonta hiilihydraattia, joka on elintärkeää suolistobakteereille. Ne käyttävät kuitua ravintonaan ja tuottavat lyhytketjuisia rasvahappoja, joilla on monia terveyshyötyjä.
Hyvää kuitua suolistolle saadaan kasviperäisistä elintarvikkeista. Monipuolinen ja kuitupitoinen ruokavalio on avainasemassa suoliston terveyden ylläpitämisessä.
Hyviä kuidun lähteitä ovat:
- täysjyvätuotteet
- kasvikset
- hedelmät ja marjat
- palkokasvit
- siemenet ja pähkinät
10. Suoliston terveyttä voi tukea monin tavoin
Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, riittävä kuidun saanti, probioottien ja prebioottien käyttö tarvittaessa, stressin hallinta ja riittävä uni ovat tärkeitä suoliston hyvinvoinnin kannalta.
Probiootit ovat eläviä mikro-organismeja (usein bakteereita), jotka voivat tuoda terveyshyötyjä suolistolle, kun niitä nautitaan riittävästi. Niitä löytyy fermentoiduista elintarvikkeista (esim. jogurtti, kefir, hapankaali, kimchi) ja ravintolisistä. Probiootit voivat auttaa palauttamaan suolistomikrobiston tasapainoa ja tukemaan immuunijärjestelmää.
Prebiootit ovat sulamattomia kuituja, jotka toimivat ravintona hyödyllisille suolistobakteereille ja edistävät niiden kasvua ja aktiivisuutta. Prebiootteja löytyy muun muassa sipulista, valkosipulista, purjosta, maa-artisokasta, banaanista ja kaurasta.
Antibiootit voivat tuhota sekä haitallisia että hyödyllisiä bakteereita suolistossa. Niitä tulisi käyttää vain lääkärin määräyksestä ja harkiten. Kuurin jälkeen voi olla hyödyllistä tukea suoliston palautumista probiooteilla.
Muista myös välttää alkoholia ja tupakkaa. Liiallinen alkoholin käyttö ja tupakointi voivat vahingoittaa suoliston limakalvoa ja heikentää suoliston terveyttä.
