Hyvillä bakteereilla kiilataan pahat pois?

Tutkimuksessa käytettiin nontoksigeenisen C. difficilen itiöitä. Tarkoituksena oli tutkia ensisijaisesti valmisteen turvallisuutta.

Clostridium difficilen aiheuttama antibioottiripuli on usein toistuva ja vakava infektio. Avuksi on etsitty äärimmäisiäkin keinoja, kuten ulostesiirteet tai ulostepillerit. Nyt tutkimuksessa on sovellettu mikrobiekologiaa residiivien ehkäisemiseksi.

Hoidetun C. difficile -infektion jälkeen potilaille syötettiin hyvänlaatuisia, toksiinia tuottamattomia bakteereita, jotka ilmeisesti estivät patogeenisia sukulaisiaan kolonisoitumasta uudelleen suoleen.

Tutkimuksessa käytettiin nontoksigeenisen C. difficilen itiöitä. Tarkoituksena oli tutkia ensisijaisesti valmisteen turvallisuutta, mutta toissijainen päätetapahtuma oli infektion uusiutuminen.

Satunnaistettuun kaksoissokkokokeeseen osallistui yli 150 aikuista potilasta, joilta hoidettiin ensin C. difficile -infektio metronidatsolilla ja/tai vankomysiinillä. Sitten he saivat itiöitä päivittäin vähintään viikon ajan eri annoksin. Lumeryhmä nautti liuosta, jossa ei ollut itiöitä. Seuranta-aika oli 6 viikkoa. Tulosmittarien lisäksi seurattiin ulosteviljelmin nontoksigeenisen ja patogeenisen kannan kolonisoitumista suoleen.

Itiöjuoma todettiin turvalliseksi ja hyvin siedetyksi. Tosin haittavaikutuksia raportoitiin todella usein, mutta enemmän lumeryhmässä. Noin 70 prosentissa itiöitä saaneista koehenkilöistä hyvänlaatuinen klostridi todettiin viljelmissä, eli se eli ja asui suolessa. Kuuden viikon jälkeen sitä löytyi vielä lähes puolelta.

Infektio uusi lumeryhmässä 30 prosentilla, mutta itiöjuomaa saaneissa ryhmissä vain 5–11 prosentilla. Uusiutuminen oli selvästi riippuvaista kolonisaatiosta: niistä, joilla todettiin kolonisoituminen, vain 2 prosentilla tauti uusi, ja itiöitä saaneilla uusiutuminen oli lumeryhmän luokkaa, jos nontoksigeeninen kanta ei kolonisoitunut. Tutkijat eivät tiedä suojan mekanismia. He olettavat vaikutuksen perustuvan siihen, että kesy klostridi täyttää suolessa sen ekokolon, johon patogeeni kanta istuisi.

Artikkelissa pohditaan myös riskiä, että kesy klostridi nappaisi toksiinigeenit patogeeniseltä serkultaan. Tätä on todettu laboratoriossa, joten pelko ei ole ihan aiheeton. Lisätutkimukset osoittanevat, onko itiövalmisteesta todella ainesta markkinoille.

Lähde:
Gerding DN, Meyer T, Lee C ym. Administration of spores of nontoxigenig Clostridium difficile strain M3 for prevention of recurrent C difficile infection. JAMA 2015;313:1719–27.

Lue myös:
Bakteerihoito tehokkain uusiutuvaan bakteeriripuliin

Kirjoittanut:
Heikki Arvilommi
professori

Kuva:
Panthemedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 24/15.